Wikipedia

Ero sivun ”Kaarle (Valois)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
72 889 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:شارل والوا
kh, korjattava-malline
Rivi 1:
{{Korjattava/Muoto|Epäkronologinen, monista tapahtumista puuttuu vuosiluku, rakennetta hiottava}}
{{SuoratKapetingit}}
'''Kaarle (Valois)''', ([[1270]] – [[16. joulukuuta]] [[1325]],) oli nimellisesti [[Aragonia]]n kuningas ja Konstantinopolin keisari, mutta todellisuudessa Valois’n (1286–1325), Alençon’nAlençonin, Chartres’n, Anjoun (1290–1325) ja Mainen (1290–1325) kreivi.▼
 
 
▲'''Kaarle (Valois)''', [[1270]] – [[16. joulukuuta]] [[1325]], oli nimellisesti [[Aragonia]]n kuningas ja Konstantinopolin keisari, mutta todellisuudessa Valois’n (1286–1325), Alençon’n, Chartres’n, Anjoun (1290–1325) ja Mainen (1290–1325) kreivi.
 
==Elämakerta==
Kaarle oli Ranskan kuninkaan [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkea]] ja Aragonian Isabellan poika. Hän oli erittäin kunnianhimoinen ja yritti saada hallintaansa lukuisia ruhtinaskuntia, joita hän olisi tarvinnut kustantaakseen ylellistä elämäntapaansa. Hänelle kuuluivat alun perin Valois’n ja Alençonin kreivikunnat sekä isältään saama apanaasi. Kaarlen vanhempi veli [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kaunis]], joka vastusti isänsä uutta avioliittoa, tuki tässä veljeään Kaarlea. Filip IV Kaunis nimitti 1311 Kaarlen johtamaan valtuuskuntaa [[Tournai]]n rauhanneuvotteluihin, jossa oli tarkoitus neuvotella flaamien kanssa. Neuvottelujen aikana Kaarle kuitenkin riitautui kuninkaan neuvonantajan [[Enguerrand de Marigny]]n kanssa, jonka jälkeen he olivat verivihollisia. Kiista päättyi Marignyyn teloitukseen 1315.
Valois’n Kaarle oli Ranskan kuninkaan [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkea]] ja Aragonian Isabellan poika.
Älykkyydeltään vain kohtalainen, mutta suunnattoman kunnianhimoinen ja melkoisen pyrkyri, Valois’n Kaarle yritti keräillä ruhtinaskuntia. Joita hän olisikin tarvinnut, kun tunnettiin melko ylellisstä ja tuhlaavaisesta elämäntyylistään. Hänellä olivat pohjana Valois’n ja Alençon’in kreivikunnat, apanaasi jonka hän oli sanut isältään. Vanhempi veli [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kaunis]], joka oli suuresti kärsinyt heidän isänsä uudesta avioitumisesta, tuki kaikin tavoin veljeään Kaarlea. Hänen tukensa, niin yleisesti arvioidaan, ylitti hänen ainoan täysveljensä kyvyt laajalti. Näin Filip IV Kaunis määräsi hänet johtamaan valtuuskuntaa [[Tournai]]’n rauhanneuvotteluihin, jossa oli tarkoitus neuvotella flaamien kanssa. Neuvottelujen aikana hän kuitenkin riitautui kuninkaan neuvonantajan [[Enguerrand de Marigny]]n kanssa, joka kyvyiltään huomattavasti ylitti Kaarlen. Kuninkaan veli ei ikinä unohtanut noloa tilannetta ja niin hän oli Marignyn verivihollinen kuninkaan kuoleman jälkeen.
 
Maurice Druonin mukaan Kaarle ei antanut periksi, ennen kuin Marigny riippui hirsipuussa Montfauconissa ja hänen patsaansa kuninkaanlinnan pihassa oli kaadettu ja viety pois.
 
==Valtakuntaa etsimässä==
Avioliittonsa kautta KaarleKaarlesta tuli Anjoun’nAnjounn, Maine’nMainen ja Perchen kreiviksikreivi. Hän nai Napolin Kaarle II:n vanhimman tyttären. Hän tavoitteli eräässä vaiheessa sen nojalla SisiliankinSisilian kruunua. Toisen avioliittonsa hän solmi Konstantinopolin viimeisen latinalaisen keisarin Baudouin II:n pojantyttären ja perillisen Katariinan kanssa, joten hänellä oli vaatimus tähänkin kruunuun. Pariskunta käytti Ranskassa itsestään ylväästi nimitystä Konstantinopolin keisari ja keisarinna, eläessään Ranskassa. Kohtalon ironiaa on, että Kaarle oli kuninkaan ja kuningattaren poika, sisarenpoika, vävy, veli, lanko ja setä (Ranskan, Navarran, Englannin, Aragonian, Sisilian ja Napolin), ja aikaa myöten hänestä, kuolemansa jälkeen tosin, tuli myös kuninkaan isä.
 
Kaarle unelmoi varmaankin enemmästä ja paremmasta, ja siksi hän riensi koko ikänsä kuninkaankruunujen perässä, jollaista todellista hän ei koskaan saanut. Vuonna 1280 paavi tunnusti hänet Aragonian kuninkaaksi, joskin Pyhän Istuimen vasallina, enonsa Pietari III:n sijaan jonka paavi oli julistanut kirkonkiroukseen. Tämä olisi ollut ikään kuin hänen äitivainajansa perintöä. Näin hän kilpaili samasta kruunusta enonsa Pedron kanssa, joka [[Sisilia]]n saaren valloituksellaan oli päätynyt paavin viholliseksi. Kaarle avioitui Anjoun Margueriten kanssa, sillä hänellä oli tarkoituksenaan vahvistaa asemiaan Sisiliassa ja tässä tavoitteessaan hän saa tukea paavilta. Aragoniaan vastaan tehdystä ristiretkestä, jota jopa hänen veljensä, tuleva kuningas Filip IV Kaunis vastusti, hän uskoi saavansa kuninkaan kruunun. Kuitenkin hän joutui pettymään pahasti, aragonialaiset kun eivät suostuneetkaan syrjäyttämään enoa paavin vaatimuksista ja kirouksista huolimatta, sillä Kaarle sai todeta saavuttaneensa vain kardinaalin hatulla suoritetun kruunauksen vuonna [[1285]]. Tämän seurauksena häntä myöhemmin kutsuttiin ”hattukuninkaaksi”. Hän ei koskaan käyttänyt tilaisuutta varten valmistuttamaansa kuninkaallista sinettiä ja myöhemmin hän luopui koko aragonialaisesta tittelistä.▼
 
▲Kaarle unelmoitavoitteli varmaankin enemmästä ja paremmasta, ja siksi hän riensivaltaa koko ikänsä kuninkaankruunujen perässä, jollaista todellista hän ei koskaan saanut. Vuonna 1280 paavi tunnusti hänet Aragonian kuninkaaksi, joskin Pyhän Istuimen vasallina, enonsa Pietari III:n sijaan, jonka paavi oli julistanut kirkonkiroukseen. Tämä olisi ollut ikään kuin hänen äitivainajansa perintöä. Näin hän kilpaili samasta kruunusta enonsa Pedron kanssa, joka [[Sisilia]]n saaren valloituksellaan oli päätynyt paavin viholliseksi. Kaarle avioitui Anjoun Margueriten kanssa, sillä hänellä oli tarkoituksenaan vahvistaa asemiaan Sisiliassa ja tässä tavoitteessaan hän saasai tukea paavilta. AragoniaanKaarle vastaanyritti tehdystäsaada ristiretkestä,Aragonian jota jopa hänen veljensäsotatoimin, tuleva kuningas Filip IV Kaunis vastusti, hän uskoi saavansa kuninkaan kruunun. Kuitenkin hän joutui pettymään pahasti,mutta aragonialaiset kun eivät suostuneetkaansuostuneet syrjäyttämään enoaPietaria paavin vaatimuksista ja kirouksistakirkonkirouksesta huolimatta, sillä Kaarle sai. todetaKaarlelle saavuttaneensajäi vain kardinaalin hatulla suoritetunsuoritettu kruunauksenkruunaus vuonna [[1285]]., Tämänminkä seurauksena häntätakiahäntä myöhemmin kutsuttiin ”hattukuninkaaksi”. Hän ei koskaan käyttänyt tilaisuutta varten valmistuttamaansa kuninkaallista sinettiä ja myöhemminMyöhemmin hän luopui koko aragonialaisesta tittelistä.
Samaan aikaan Kaarle haaveili keisarin kruunusta ja avioitui vuonna [[1301]] Catherine de Courtenayn kanssa, tämä kun oli nimellinen latinalaisen Konstantinopolin keisarin tittelin haltija ja keisari Baudouin II Porfyrogennetosin pojantytär. Mutta hänen oli vakuutettava paavi, ja siksi hän suoritti sotilaallisen retken Italiaan, missä hän riensi avustamaan appeaan Anjoun Kaarle II:sta omaa aragonialaista serkkuaan Sisilian saaren kuningasta Fredrik III:a vastaan. Paavi nimesi hänet vikaarikseen, mutta Kaarle onnistui sekaantumaan liian syvälle Italia monimutkaiseen poliittiseen elämään voidakseen enää menestyä siellä. Seurauksena oli että hänen maineensa Ranskassakin kärsi tapahtumista erinomaisen rajusti vuosi 1301.1302.▼
 
▲Samaan aikaan Kaarle haaveilitavoitteli myös keisarin kruunustakruunua ja avioitui siksi vuonna [[1301]] Catherine de Courtenayn kanssa, tämä kunjoka oli nimellinen latinalaisen Konstantinopolin keisarin tittelin haltija ja keisari Baudouin II Porfyrogennetosin pojantytär. MuttaSaadakseen hänenpaavin olisiunauksen vakuutettava paavi, ja siksi hänKaarle suoritti sotilaallisen retkensotaretken Italiaan, missäjossa hän riensi avustamaan appeaanavusti Anjoun Kaarle II:staa omaa aragonialaistataistelussa serkkuaan, Sisilian saaren kuningasta Fredrik III:a vastaan. Paavi nimesi hänet vikaarikseen, mutta KaarleKaarlen onnistuiepäonninen sekaantumaansekaantuminen liianItalian syvällepolitiikkaan Italia monimutkaiseen poliittiseen elämään voidakseen enää menestyä siellä. Seurauksena oli ettäpilasi hänen maineensa Ranskassakinmyös kärsi tapahtumista erinomaisen rajusti vuosiRanskassa 1301.-1302.
Kaarle innostui jälleen uudesta kruunusta kun keisari Albert Habsburgilainen kuoli vuonna [[1308]]. Kaarlen veli Filip IV rohkaisi häntä asettumaan ehdolle, koska ei halunnut ottaa itse sitä riskiä että ei olisi tullut valituksi. Filip IV ajatteli, että oma sätkynukke olisi keisarin kruunun kantajan Ranskan kannalta erinomaisen myönteinen asia. Kaarlen ehdokkuus ei tuottanut tulosta ja Luxemburgilainen kreivi Henrik VII valittiin Roomalaisten keisariksi. Kuitenkin Kaarle jatkoi haaveilemista Courtenay’llle kuuluvasta itäisen keisarikunnan kruunusta.▼
 
▲Kaarle innostuisai jälleenuuden uudestatilaisuuden kruunustatavoitella kruunua 1308, kun keisari Albert Habsburgilainen kuoli vuonna [[1308]]. Kaarlen veli Filip IV rohkaisi häntä asettumaan ehdolle, koska ei halunnut ottaa itse sitä riskiä että ei olisi tullut valituksi. Filip IV ajatteli, että oma sätkynukkeveli olisi keisarin kruunun kantajankeisarina Ranskan kannalta erinomaisen myönteinen asia. Kaarlen ehdokkuus ei tuottanut tulosta ja Luxemburgilainenluxemburgilainen kreivi Henrik VII valittiin Roomalaisten keisariksi. Kuitenkin Kaarle jatkoihautoi kuitenkin edelleen haaveilemistaajatusta Courtenay’llleCourtenayllle kuuluvasta itäisen keisarikunnan kruunusta.
Ranskan Akatemian jäsen [[Maurice Druon]] väittää kirjasarjassaan ''Les Rois maudits'' (''Kirotut kuninkaat'') että Kaarle olisi maalauttanut kaikkiin vaunuihinsa ja kaikkien talojensa takkoihin sekä Aragonian heraldiset tunnukset että Konstantinopolin keisarin tunnusmerkit.
 
==Sotilas==
Valois’n Kaarlen suurin ja keskeisin ansioKaarle oli olla erittäin hyväkyvykäs sotilas ja sotapäällikkö. Hän johti tehokkaastimenestyksellä joukkoja Flanderissa vuonna [[1297]]. Filip IV tekiantoi hivenensiksi äkkinäisen johtopäätöksen, että hänen veljensä Kaarle voisiKaarlen johtaa joukkoja Italian retkellä, jossa vastassa oli Sisilian Fredrik. Tapahtumat päättyivät Caltabellottan rauhaanhäpeärauhaan vuonna [[1302]].
 
Kaarle myötävaikutti, valloittamalla useita kaupunkeja, Ranskan ja Englannin välisen rauhan aikaansaamiseen, joka solmittiin neuvotteluilla Ranskan kuninkaan Filip IV:n ja heidän sisarensa Isabellan, Englannin kuningattaren toimesta.
 
Veljenpoikansa Kuningas Ludvig X:n ennenaikainen kuolema [[1316]] sai Kaarlen tavoittelemaan merkittävää poliittista roolia, mutta hän ei voinut estää veljenpoikaansa Poitiers'n Filipiä saamastatulemasta tehtäväkseensijaishallitsijaksi sijaishallitusta.ja Pienenpian odottamisensen jälkeen Filipistäkuninkaaksi tulikin kuningasnimellä Filip V. Tämän kuoleman yhteydessä vuonna 1324 ei kukaan uskonut Valoisin kreivin mahdollisuuksiin saada kruunu.
 
Vuonna [[1324]], vuotta ennen kuolemaansa, hän johti menestyksekkäästi viimeisen veljenpoikansa Ranskan kuningas Kaarle IV Kauniin joukkoja, joiden tarkoituksena oli valloittaa Englannin kuninkaan Edvard II:n hallussa olevat alueet [[Guyenne]]ssä (eteläEtelä-Ranskassa), ja Flanderi.
 
[[Kuva:Valois_1299.JPG|left|thumb|200px|Kaarle Valois'n vanhempi vaakuna vuodelta 1299]]
==Avioliitot ja lapset==
Valois’n Kaarle oli naimisissa kolme kertaa: .
 
1) Valois’n Kaarle avioitui [[16. elokuuta]] [[1290]] Corbeil’ssa Anjoun ja Mainen kreivittären Margueriten (1273 † -1299), kanssa., joka tämäoli Napolin kuninkaan Kaarle II :n ja Unkarin Marian tytär. Avioliitosta syntyivät lapset:
*Isabelle (1292 † -1309), avioitui vuonna [[1297]] Bretagnen herttuan Jean III :n (1286 † -1341) kanssa,
*Philippe (1293 † -1350), Valois’mValois’n kreivi, josta tuli Ranskan kuningas nimellä [[Filip VI (Ranska(|Filip VI]] ja joka perusti [[Valois-dynastia]]n,
*Jeanne (1294 † -1342), avioitui vuonna [[1305]] Hainaut’n kreivin Guillaume I d'Avesnes’n (1286 † -1337) kanssa,
*Marguerite (1295 † -1342), avioitui vuonna [[1310]] Blois’n kreivin Guy de Châtillon (†k. 1342) kanssa,
*Charles II (1297 † -1346), Alençon’inAlençonin kreivi,
*Catherine (1299 † -1300)
 
2)Toisen Vuonnakerran Kaarle avioitui [[1302]] hän avioitui Saint-Cloud’issa Konstantinopolin nimellisen keisarinnan Catherine de Courtenay’n (1274 † -1307) kanssa. Tästä avioliitosta syntyivät lapset:
 
*Jean (1302 † -1308)
*Catherine (1303 † -1346), Konstantinopolin nimellinen keisarinna, avioitui Taranton ja Akaian ruhtinaan Philippe 1I de Tarenten (1278 † -1332) kanssa,
*Jeanne (1304 † -1363), Avioituiavioitui vuonna [[1318]] Beaumont-le-Roger’,Roger’n kreivin Robert III d'Artois'n (1278 † -1342) kanssa,
*Isabelle (1306 † -1349), Fontevrault’, luostarin abbedissa,
 
3)Kolmannen Vuonnakerran Kaarle avioitui [[1308]] hän avioitui Poitiers’ssa Mahaut de Saint-PolPolin (1293 † -1358) kanssa, joka oli Saint-Pol’inPolin kreivin Guy III de Châtillon,Châtillonin tyttären kanssatytär. Avioliitosta olivat lapset :
 
*Marie (1309-1328), avioitui [[1324]] Napolin kuningaskunnan perillisen Kalabrian herttuan Charles’inCharlesin (1298 † -1328) kanssa,
*Isabelle (1313-1383), avioitui [[1336]] Bourbon’in herttua Pierre I :n (1311 † -1356) kanssa,
*Blanche (1317-1348), avioitui [[1328]] Saksan keisarin [[Kaarle IV (Saksa)|Kaarle IV:n]] (1316 † -1378) kanssa,
*Louis (1318-1328), Chartres’inChartres'n kreivi.
 
==Kuolema==
Kaarle kuoli [[16. joulukuuta]] [[1325]] Nogent le Roissa. HänHänen jättipojastaan jälkeensätuli pojan,Valois-dynastian josta oli tulevaensimmäinen Ranskan kuningas Filip VI ja joka perusti Valois-dynastian. KulunutTavattiinkin sanonta kuuluukinsanoa, että Valois’n Kaarle oli kuninkaan poika, kuninkaan veli, kuninkaan setä, kuninkaanja isä, mutta ei koskaan kuningas.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_(Valois)”