Ero sivun ”Suuri pakana-armeija” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä = Maria Melanie Meyer | Julkaisija = GRIN Verlag, 2008 | Sivu = 4 | Tunniste = ISBN 9783638946636 | www=http://books.google.com/books?id=DqKFwYXonQkC&printsec=frontcover&dq=isbn:9783638946636&cd=1#v=onepage&q&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>
 
Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija laski maihin East Angliaan vuonna 865. East Anglian kuningas Edmund osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja Merciaan ja muualle lähiseuduille. Nottinghamissa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan jota johtivat Wessexin kuningas Aethelred ja Mercian kuningas Burghred. Viikingit joutivat perääntymään Yorkiin. Kuningas Edmundin johtamaa East Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan, ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmund julistettiin myöhemmin pyhäksi, ja häntä kutasutaan nimellä [[Edmund Marttyyri]]. Viikingit jättivät East Anglian johtoon paikallisen alikuninkaan, ja siirsivät päämajansa Thamesia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli nimellä ''Great Summer Army'' kutsuttuja lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat [[Mercia]]n 874. He perustivat päämajansa [[Repton]]iin, ajoivat kuningas Burgredin maanpakoon ja nostivat nukkehallitsijaksi Burgredin vastustajan Ceolwulfin. Vuonna 875 viikinkijoukot jakaantuivat, ''Great Summer Army'' siirtyi Cambridgeen ja yritti hyökätä sieltä Wessexiin, kun taas Halfdarin johtama alkuperäinen pakana-armeija siirty Yorkiin. Halfdat syrjäytti Northumbrian nukkehallitsijan ja perusti muodollisesti Yorkin eli Jorvikin kuningaskunnan 876, ja asettui itse sen ensimmäiseksi kuninkaaksi. Vuonna 878 Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] joutui viikinkien yllätyshyökkäyksen kohteeksi, pakeni miehineen Somersetin lakeuksile ja kävi sieltä viikinkejä vstaanvastaan sissisotaa. Lopulta [[Ethandunin taistelu]]n jälkeen Wedmoren rauhassa Englanti jaettiin kahtia: Alfredin Wessexiin ja viikinkien [[Danelagen]]iin.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref><ref name="BRIT"/>
 
Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>