Ero sivun ”Suuri pakana-armeija” versioiden välillä

49 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Nimitystä ''Great Heathen Army'' käytetään [[Anglosaksien kronikka|Anglosaksien kronikassa]], joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät Pariisiin, mahdollisesti kuuluisan [[Ragnar Lodbrok]]in johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta, he lähtivät valloittamaan Englantia.<ref name="TIE">[http://historianet.fi/else-christensen/ryovarijoukosta-ammattiarmeijaksi Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi] Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)</ref> Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas Ella oli surmannut Ragnar Lodbrokin.<ref>[http://www.britannia.com/history/saxontime3.html Timeline of Anglo-Saxon England] History Resources</ref>
 
Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä = Maria Melanie Meyer | Julkaisija = GRIN Verlag, 2008 | Sivu = 4 | Tunniste = ISBN 9783638946636 | www= http://books.google.com/books?id=DqwYXonQkCDqKFwYXonQkC&pgprintsec=PA4frontcover&dq=great+heathen+army+vikingisbn:9783638946636&hlcd=en&ei=Pb4xTruhJIec-wa6xJTxDA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CDIQ6AEwAg1#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>
 
Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija laski maihin East Angliaan vuonna 865. East Anglian kuningas Edmund osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja Merciaan ja muualle lähiseuduille. Nottinghamissa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan jota johtivat WesseksinWessexin kuningas Aethelred ja Mercian kuningas Burghred. Viikingit joutivat perääntymään Yorkiin. Kuningas Edmundin johtamaa East Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan, ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmundista tuli myöhemmin pyhimys. Viikingit jättivät East Anglian johtoon paikallisen alikuningaan, ja siirsivät päämajansa Thamesia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat [[Mercia]]n 874. Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] onnistui sen sijaan torjumaan viikinkien hyökkäyksen 878.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref>
 
Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>
 
SuurestaSuuren pakana-armeijan valloittamista alueista heidän jälkeläistensä hallussa pisimpään säilyi Yorkin eli Jorvikin kuningaskunta, joka pysyi koossa vuoteen 950.<ref>[http://www.historyofyork.org.uk/themes/the-viking-kingdom The Viking Kingdom] History of York</ref> Viikinkien jälkeläiset englantilaistuivat vähitellen, ja 880-luvulla kaupungin yläluokka kääntyi kristinuskoon.<ref>[http://www.britannia.com/history/york/yorkhist4.html York Viking Times] ''Narrative History of York.'' Britannia.</ref>
 
== Lähteet ==