Ero sivun ”Kääpiönova” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Katso myös: vitteet-osio |
|||
Rivi 15:
[[Kuva:Novamainen 2.GIF|thumb|230px|]]
Kääpiönova on ahdas kaksoistähti, jossa on tavallinen tähti ja tiivis [[valkoinen kääpiö]].
Tavallinen tähti on paisunut niin suureksi, että valkoinen kääpiö imee siitä vetovoimallaan kaasua. koska valkoinen kääpiö ja toine tähti kiertävät toisiaan, normaalista tähdestä irtoavalla kaasulla on ratanopeutta ja se kertyy kiekoksi valkean kääpiön ympärille. Tähdestä malko tasaisesti virtaava kaasu osii ensin niin sanottuun kuumaan pilkkuun, jossa kaasu kuumenee kitkan vaikutuksesta. Kiekon kaasua putoaa hiljalleen valkoisen kääpiön pinnalle. Valkoisen kääpiön painovoima on niin valtana, että siihen putoava kaasu vapauttaa valkoiseen kääpiöön osuessaan suuren määrän energiaa, joka vapautuu säteilynä. Normaalisti ähdestä kaasukiekkoon tulee enemmän kaasua kuin mitä kiekosta putoaa valkoisen kääpiön pinnalla. Mutta kun kiekon ulko-osien massa on kasvanut kyllin, sen lämpötila ja tiheys ylittävät kriittisen rajan. Tällöin kaasun [[viskositeetti|sitkaus]] muuttuu, kaasu laajenee ja se putoaa nopeasti valkoisen kääpiön pinnalle. kaasu kuumenee nopeasti pudotessaan valkoiseen kääpiöön. Tällöin tapahtuu purkaus. Tämä teoria selittää monia kääpiönovien kirkkausvaightelun piirteitä. Massavirtaa rajoittaa putoavan kaasun painovoimaenergian ansiosta aiheuttama säteilyntuotto.
Jos massavirta ylittää [[Eddingtonin raja]]n,
valkean kääpiön pinnalla oleva säteily työntää ainetta pois.
On myös väitetty purkausten johtuvan epätasaisesta massavirrasta.
== Kääpiönovat, novat ja supernovat ==
U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40 -- 130 vuorokauden jaksoissa. Purkauksessa U Geminorumin kirkkaus nousee 4 magnitudia päivässä tai parissa.
Kun kääpiönova kehittyy, lopulta suurempi tähti on enää muutaman kymmenen Jupiterin massainen [[ruskea kääpiö]].
| |||