Ero sivun ”Kenraali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p prikaatinkenraali -n |
rv, yrittäkää jo uskoa, että siihen kuuluu n-kirjain tässä tapauksessa - kts. keskustelusivu |
||
Rivi 22:
Täyden kenraalin sotilasarvoon voidaan liittää aselajia osoittava määrite, joka aikaisemmin liittyi kiinteästi nimitykseen, mutta nykyisin sitä on jaettu vain kunnianosoituksena. Esimerkkejä näistä ovat [[jalkaväenkenraali]], [[ratsuväenkenraali]], jääkärikenraali ja [[tykistönkenraali]]. Jalkaväenkenraaleita on ollut 17 (mm. [[Erik Heinrichs]], [[Adolf Ehrnrooth]], [[Armas-Eino Martola]]), jääkärikenraaleita muutama (mm. [[Väinö Valve]]), ratsuväenkenraaleita kaksi ([[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]], [[Ernst Linder]]) ja tykistönkenraaleita yksi ([[Vilho Nenonen]]). Muita aselajikenraaleita ei Suomella ole ollut.
Tarve luoda uusi palvelusarvo entisen kenraalimajurin ja everstin väliin tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Kenraalimajuri ({{k-en|major general}}) olisi kuitenkin ollut liian korkea-arvoinen kyseisiin tehtäviin, joten vuonna 1994 luotiin uusi
Suomessa ennen talvisotaa ja sen aikana reserviupseereilla oli hopeisen väriset arvomerkit. Talvisodan tuloksena ja reserviupseerien suurten uhrausten vuoksi Mannerheimin vaatimuksesta reserviupseerit saivat kultaista väriä merkitsevät messinkiset arvomerkit, jollaiset aikaisemmin olivat Suomen puolustusvoimien palveluksessa olleilla aktiiviupseereilla. Heraldisesti kuitenkin hopean väri on arvokkaampi kuin kullan väri.
| |||