Ero sivun ”Papin tytär” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
Koulukaupungissaan Elli asuu erään naisopettajan luona. Ellin mieltymys korkeisiin paikkoihin ja niistä avautuviin näköaloihin saa hänet suorastaan hullaantumaan eräällä luokkaretkellä kaupungin kupeessa olevalle näköalapaikalle. [[Luokka (koulutus)|Luokan]] muut tytöt naureskelevat Ellille, mutta hän saa hyvän ystävän eräästä Sigridistä. Elli ja Sigrid viettävät paljon aikaa keskenään ja Elli tutustuu myös Sigridin veljeen Arthuriin. Elli tuntee itsensä kaupungin oloissa perin maalaiseksi. Pahiten hänen ulkopuolisuuden tunteensa korostuu Sigridin kodissa järjestettävillä kutsuilla. Ensimmäisen [[lukuvuosi|lukuvuoden]] loppua kohden Ellin ja Sigridin välit viilenevät ja katkeavat kokonaan, kun Sigridin perhe muuttaa toiseen kaupunkiin.
Luvussa kaksitoista siirrytään muutama vuosi ajassa eteenpäin. Elli palaa kotipappilaansa. Hänen vanhempansa haluavat naittaa hänet. Vävyehdokas on muuan maisteri, joka vierailee pappilassa Olavi Kalm -nimisen ylioppilaan kanssa. Elli ihastuu ylioppilaaseen. Molemmat pitävät [[Johan Ludvig Runeberg]]istä, Ellin lempiteos on runoelma ''Hanna'', joka on romaanin toistuva intertekstuaalinen viite. Yhdessä papin tytär ja ylioppilas käyvät ihailemassa näköaloja, viettävät aikaa kahden. Ylioppilaan täytyy kuitenkin lähteä, ja arki palaa Ellin elämään. Maisteri kosii häntä. Elliä kauhistuttaa ajatus avioliitosta maisterin kanssa, jota hän ei lainkaan rakasta. Hänen äitinsä selittää, että "maailmassa hyvin harvoin tyttö saa sen, jota oikein rakastaa... usein hänen täytyy tyytyä siihen, jota voi sietää."<ref>Aho, Juhani: Papin tytär - Papin rouva,
{{juonipaljastus loppu}}
==Arviointeja==
"''Papin tyttären'' kautta on Juhani Aho astunut pitkän askeleen eteenpäin itsetietoisena kirjailijana", nimimerkki Eo ([[Eljas Erkko]]) arvioi [[Valvoja (lehti)|Valvoja-lehdessä]] (1886, 195). [[Julius Krohn]] arvioi niin ikään Valvojassa (1886, 39) Ahon kertomistavan muuttuneen vilkkaammaksi esikoisromaani ''Rautatiehen'' verrattuna. Hän havaitsi ''Papin tyttäressä'' kuitenkin "kokoonpanon heikkoutta", joka näkyi esimerkiksi kirjan periaatteen epäyhdenmukaisuudessa sekä päähenkilön luonteenkuvauksen ontumisessa. Ahon lauserakennuksessa ja kielessä Krohn ei havainnut samanlaista edistystä kuin kertomistyylissä. Hän kritisoi myös [[svetisismi|svetisismejä]] ja murteellisuuksia. Esimerkkinä Krohn mainitsi muun muassa "se oli pahasti tehty sinulta" (sen teit pahasti). Kustantajaa moitittiin liiallisista painovirheistä.<ref>Aho, Juhani: Papin tytär - Papin rouva, Arviointeja,
==Huomioita==
''Papin tytär'' ilmestyi jouluksi 1885. Sen taustalla on nähty muun muassa Valvoja-lehdessä saman vuoden keväällä käyty keskustelu naiskasvatuksesta ja siihen liittyvät Ahon omakohtaiset, vielä tuoreet koulukokemukset. Vaikka romaanin henkilöiden esikuvat eivät ole Brofeldtin suvusta, Aho on ottanut teoksessaan epäsuorasti kantaa myös oman pappiskotinsa henkiseen perintöön.<ref>Juhani Aho I osa,
==Lähteet
*Laitinen, Kai: ''Suomen kirjallisuuden historia'', Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-06187-9
===Viitteet===
{{viitteet}}
| |||