Ero sivun ”Papin rouva” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
O. E. Tudeer kirjoitti ''Papin rouvasta'' Valvojassa (1894, 28): "Kuinka hienotajuisesti hän (Aho) osaa tunkeutua kuvattavaansa, naissielun salaperäiseen tunne-elämään, kuinka ihmeen notkeasti hän antautuu sen hienoimpiakin väreitä seuraamaan."<ref>Aho, Juhani: Papin tytär - Papin rouva, Arviointeja, sivu 366</ref> Tudeer ylisti Ahon luonnonkuvauksen lumovoimaa. Hän katsoi Ahon huomattavasti kehittyneen ja kypsyneen taiteellisesti ''Papin tyttärestä''. Päähenkilöä Elliä Tudeer vertasi kuitenkin keskiaikaiseen linnanneitoon, joka järven rannalla haaveilee unelmiensa ritarista, joka ratsullaan saapuu pelastamaan ja vie hänet pois. Tudeer ei pitänyt Elliä nykyaikaisena suomalaisena naisena, hänen mielestään Ellin kaltainen naistyyppi olisi ollut mahdollinen pikemminkin 1800-luvun alkupuoliskolla. "Juhani Aho on kuvannut Ellin naiseksi, joka ei tiedä niin mitään, jonka edestä hän voisi elää ja toimia. Elämänsä tyhjyyden hän täyttää yhtä tyhjillä haaveiluilla."<ref>Aho, Juhani: Papin tytär - Papin rouva, Arviointeja, sivu 368</ref> Tudeer ei kiistänyt Ahon teoksen etevyyttä, mutta hänen mielestään se osoitti Ahon ajautuvan kirjalliselle syrjäpolulle.
 
Ajan huomattavat suomalaiset kirjallisuusauktoriteetit, kuten estetiikan professori [[Carl Gustaf Estlander]], pitivät ''Papin rouvaa'' siveettömänä teoksena. Samalla tavoin he olivat arvioineet vuonna [[1890]] ilmestyneen ''Yksin''-novellin. [[Eino Leino]] luonnehti ''Papin rouvaa'' "suuren sielullisen taistelun kuvaukseksi", vaikka Ellin hahmo on pääsääntöisesti nähty kohtaloonsa alistuvana.<ref>Juhani Aho I osa, sivu 567</ref><ref>Aho, Juhani: Papin tytär - Papin rouva; Molarius, Päivi: Toteutumaton unelma onnesta - erään rakkauden anatomia, sivu XI</ref> Ahon romaania on kutsuttu myös "suomalaisen kirjallisuuden [[Rouva Bovary|Madame Bovaryksi]]"<ref>Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, sivus. 238.</ref>.
 
==Jatko ''Papin rouvaan''==
Käsikirjoitusluonnosten perusteella Juhani Ahon tiedetään suunnitelleen laajaa avioliittokuvausta jo ''Papin tytärtä'' kirjoittaessaan. Sanomalehtityö kuitenkin viivästytti ''Papin rouvan'' valmistumista. Romaanien välissä hän kirjoitti muun muassa laajahkot novellit ''Yksin'' (1890) ja ''Helsinkiin'' ([[1891]]) sekä useita niin kutsuttuja ''Lastuja''. Aho kirjoitti oman monikerroksisen persoonallisuutensa piirteitä sekä Elli että Olavin hahmoihin. Hän teki Olavista sukupolvensa "arvostelijajohtajan", jonka kautta hän määritteli oman paikkansa [[1880-luku|1880-]] ja [[1890-luku|1890-luvun]] kirjallisessa maailmassa. Kaupallinen menestys ''Papin rouva'' ei ollut; sen kolmen tuhannen kappaleen ensipainoksesta oli vielä kymmenen vuoden kuluttua kolmannes kustantajan varastossa. Suomen ulkopuolella romaani herätti mielenkiintoa: sitä on käännetty yhdeksälle kielelle eli useammalle kuin muita Ahon teoksia.<ref>Juhani Aho I osa, sivu 567</ref>
 
==Lähteet ja viitteet==
 
*Laitinen, Kai: ''Suomen kirjallisuuden historia'', Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-06187-9
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
*Kodin suuret klassikot, Juhani Aho I osa, Espoo, Weilin+Göös, 1989, ISBN 951-35-4816-3
*[http://areena.yle.fi/info/196 Papin rouva] YLE Areenan äänikirjana
 
[[Luokka:Juhani Ahon teokset]]
[[Luokka:Vuoden 1893 kirjat]]
64 397

muokkausta