Ero sivun ”Tunnustuskirjat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 18:
 
 
'''[[Schmalkaldenin opinkohdat]]''' (tai '''Schmalkaldenin artiklat''') (Luther): Ne on laadittu paavi [[Paavali III]]:n koollekutsumaa kirkolliskokousta varten ([[1537]]), jossa oli tarkoitus keskustella opillisista asioista. Luterilaiset kuitenkin torjuivat [[paavi]]n kutsun. Siksi näitä opinkohtia ei koskaan tarvittu alkuperäiseen tarkoitukseensa, mutta ne on hyväksytty tunnustuskirjaksi.
 
'''[[Paavin valta ja johtoasema]]''' (Melanchthon): Koska Augsburgin tunnustuksessa ei ole käsitelty paavin asemaa kirkossa, tehtiin se jälkikäteen. Tämä asiakirja on Melanchtonin laatima ja se on hyväksytty Augsburgin tunnustuksen täydennökseksi. Melanchtonin vielä Schmalkaldenin opinkohdissa esittämä myötämielinen suhtautuminen paavin asemaan on muuttunut tähän teokseen mennessä päinvastaiseksi.
 
'''Katekismukset''' (Luther): Tunnustuskirjat sisältää kaksi [[katekismus]]ta, [[Vähä katekismus|Vähän katekismuksen]] ja [[Iso katekismus|Ison katekismuksen]]. Ne on laadittu ennen tunnustuskirjojen osia. Ne kirjoitettiin alun perin saksaksi, mutta käännettiin myöhemmin myös latinaksi. Vähä katekismus on tarkoitettu kansanopetukseen ja iso katekismus papeille ja opettajille, mutta myös kaikille kristityille. Katekismuksiin on tehty paljon erilaisia muutoksia. Katekismukset eivät ensisijaisesti ole opin tunnustuksia, vaan lähinnä opetuskäyttöön tarkoitettuja oppikirjoja.
 
'''[[Yksimielisyyden ohje]]''' (tai '''Sovinnonkaava''') (mm. Andreae, [[Martin Chemnitz|Chemnitz]], Selnecker, Chytraeus): Se laadittiin, koska [[Martti Luther|Lutherin]] ja Melanchtonin kuoltua luterilainen kirkko alkoi hajaantua opillisesti. Tässä asiakirjassa pyrittiin tarkentamaan opinkohtia ja lopettamaan luterilaisen kirkon alkava hajaannus. Yksimielisyyden ohje oli alun perin tarkoitus hyväksyä laajassa luterilaisten kokouksessa, mutta sen sijaan päädyttiin vain keräämään allekirjoituksia opukseen. Yksimielisyyden ohje tuo paremmin esiin [[aitoluterilaisuus|aitoluterilaisten]] (gnesioluterilaisten) kuin [[filippistit|filippistien]] näkemyksiä. Tämä tunnustuskirja on muiden joukossa siinä mielessä erikoinen, ettei se ole suunnattu katolilaisuutta vastaan, vaan se on luterilaisten sisäinen tunnustuskirja. Tämä tunnustuskirja voidaan nähdä myös [[luterilainen ortodoksia|luterilaisen ortodoksian]] aluksi.
 
== Aiheesta muualla ==