Ero sivun ”Ilmatieteen laitos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 52:
Laitoksella on yhteystyötä maailman ilmatieteen järjestön [[WMO]]:n lisäksi lukuisien kansallisten sääpalvelujen kanssa, se osallistuu kehitysyhteistyöhön ja toimii muissakin konsultointitehtävissä. Tutkijavaihto on jo vuosikymmenien ajan toiminut vilkkaana. [[Reading]]issä sijaitsevassa Euroopan sääkeskuksessa, [[ECMWF]]:ssä toimii jatkuvasti
suomalaisia tutkijoita.
 
Ilmatieteen laitos edustaa Suomea [[EUMETSAT]]-sääsatelliittiorganisaatiossa. Sääsatelliittikuvien käyttäjänä laitos oli Suomen ensimmäisiä kaukokartoitussatelliittien hyväksikäyttäjiä. Muita säänmittausjärjestelmiä ovat mm. laitoksen kahdeksan [[säätutka]]a.
 
Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus laajeni 1980-luvulta alkaen pitkälti professori [[Risto Pellinen|Risto Pellisen]] ansiosta maan lähiavaruudesta aurinkokunnan muihin kohteisiin. Helmikuussa 1989 laitoksen ensimmäinen avaruusinstrumentti alkoi tuottaa
mittauksia [[Mars]]in plasmaympäristössä.
 
Ilmatieteen laitos edustaa Suomea [[EUMETSAT]]-sääsatelliittiorganisaatiossa. Sääsatelliittikuvien käyttäjänä laitos oli Suomen ensimmäisiä kaukokartoitussatelliittien hyväksikäyttäjiä. Muita säänmittausjärjestelmiä ovat mm. laitoksen kahdeksan [[säätutka]]a.
 
== Supertietokoneiden suurkäyttäjä ==