Ero sivun ”Vouti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähteet |
p viitteen sijoitus |
||
Rivi 5:
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä ([[jahtivouti]], lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee [[Seitsemän veljestä|Seitsemässä veljeksessä]] kyläläisten keskuudestaan valitseman ''jahtivoudin'' ja toisaalta Viertolan ''kartanon voudin''. Jos vouteja oli samalla alueella monta, heidän nimensä perään laitettiin numero 1 (I) ensimmäisen arvon vouti, numero 2 (II) toisen arvon vouti jne. Suurin voutien määrä oli Isossa-Britanniassa, jossa alin vouti oli numerolla 524.
'''Jahtivouti''' oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa kruunun vakinaisia virkamiehiä avustava virkailija jonka tehtäviin kuului petoeläinten kuten susien metsästysten toimeenpano ja metsäpalojen sattuessa sammutustöiden johtaminen. Tämä tehtävä lakkautettiin vuonna 1891 annetulla asetuksella.<ref>[http://runeberg.org/pieni/2/0036.html Pieni Tietosanakirja 1925-1928, hakusana Jahtivouti]</ref>
'''Siltavouti''' oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä ''silta- ja jahtivoudin kapoiksi'' kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.<ref>[http://runeberg.org/pieni/4/0099.html Pieni Tietosanakirja 1925-1928, hakusana Siltavouti]</ref>
Nykyisin paikallisena ulosottomiehenä Suomessa toimii [[kihlakunnanvouti]] ja Ruotsissa [[kruununvouti]].
| |||