Ero sivun ”Edustus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Edustus''' on omatahtoisen toimijan eli edustajan toimintaa toisen henkilön eli päämiehen nimissä tämän lukuun. Edustajalla tulee olla tarvittava kelpuutus eli edustusvalta, ... |
p w (kelpoisuus) |
||
Rivi 1:
'''Edustus''' on omatahtoisen toimijan eli edustajan toimintaa toisen henkilön eli päämiehen nimissä tämän lukuun. Edustajalla tulee olla tarvittava [[kelpoisuus (oikeustiede)|kelpuutus]] eli edustusvalta, jotta hänen antamansa [[tahdonilmaisu]] sitoo päämiestä. Edustajan oman harkintansa mukaan tekemän [[oikeustoimi|oikeustoimen]] vaikutukset kohdistuvat välittömästi edustettuun ja edustaja pysyy koko ajan niiden ulkopuolella.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 84–87.</ref>
Oikeustoimen tekemisen yhteydessä edustuksella on kolme tunnusmerkkiä. Se on omatahtoista toimintaa toisen nimissä. Siksi asiapoikaa tai [[lähetti]]ä ei pidetä edustajana, vaikka he toimivatkin toisen nimissä välittäessään toisen henkilön tahdonilmaisun. Toiseksi oikeustoimen vaikutusten kohteena on päämies. Esimerkiksi [[sopimus|sopimuksessa]] päämiehestä tulee osapuoli, jonka [[velvollisuus (oikeustiede)|velvollisuus]] on täyttää sopimus. Kolmanneksi edustaja pysyy oikeustoimen vaikutusten ulkopuolella, sillä vain edustettu tulee sidotuksi oikeustoimeen. [[Välittäjä]]ä ei pidetä edustajana, koska hän ei täytä tunnusmerkistöä. Hän ei tee oikeustointa kummankaan sopijapuolen puolesta, vaan saattaa osapuolet vain yhteen. Välittäjälle voidaan tietenkin antaa myös [[valtuutus]] toimia edustajana.<ref name="Enc" />
| |||