Wikipedia

Ero sivun ”Klaipėdan kapina” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kuva
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
Suuri osa [[Itä-Preussi]]n alueesta kuului niin sanottuun [[Vähä-Liettua]]an, jossa oli suuri [[preussin liettualaiset|liettualainen]] vähemmistö. Saksan vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan Memelin alueella asui 149&nbsp;766 asukasta, joista 67&nbsp;345 puhui äidinkielenään [[liettuan kieli|liettuaa]]. Alueen saksalainen väestö asui pääosin Memelin kaupungissa ja sen lähistön kylissä, kun taas liettualaiset asuttivat maaseutua. Paikalliset liettualaiset olivat pääosin luterilaisia toisin kuin katolilaiset Liettuan liettualaiset. Liettuaa alue kiinnosti paitsi sen liettualaisvähemmistön, myös sen sataman takia. Liettualaiset tahot olivat neuvotelleet aluekysymyksistä saksalaisten kanssa jo vuonna 1918, mutta varsinaisesti ne nousivat esiin [[Pariisin rauhanneuvottelut|Pariisin rauhanneuvotteluissa]] 1919. [[Versailles’n rauha]]ssa päätettiin, että alue erotetaan Saksasta, ja helmikuussa 1920 alue siirtyi ranskalaiseen valvontaan.<ref name="Kallio 2009: s. 205">Kallio 2009: s. 205</ref>
 
Vuonna 1921 Liettuan [[seimas]] päätti vaatia aluetta itselleen. Aluetta havitteli kuitenkin myös [[Puola]], jolta siltäkin puuttui toimiva Itämerensatama.<ref name="Kallio 2009: s. 205"/> Puolan vaatimuksia tuki Ranska ja Liettualaistenliettualaisten Saksa, jossa uskottiin alueen takaisin saamisen olevan tulevaisuudessa helpompaa Liettualta kuin Puolalta. Myös [[Iso-Britannia]] tuki Liettuaa, mutta mitään päätöksiä alueen kohtalosta ei tehty. Ranska ja Puola olivat myös kiinnostuneita ajatuksesta tehdä alueesta vapaavaltio, mikä olisi sopinut myös Memelin vaikutusvaltaisille tahoille.<ref name="Kallio 2009: s. 206">Kallio 2009: s. 206</ref>
 
==Kapina==
[[kuva:Klaipeda Revolt - proclamation Jan 7, 1923.jpg|190px|thumb|vasen|Kapinoitsijoiden antama julistus 7. tammikuuta 1923.]]
[[kuva:Klaipeda Revolt 1923 - Lithuanian rebels.jpg|240px|thumb|oikea|Liettualaisia kapinallisia Klaipėdassa.]]
Liettuassa ruvettiin suunnittelemaan alueen sotillaalistasotilaallista haltuunottoa [[Ernestas Galvanauskas]]in hallituksen toimesta syksyllä 1922. Tällöin heräsi idea lavastetusta kapinasta alueella, jota Liettualaisetliettualaiset sitten tukisivat sotilaallisesti. Liettuasta pyydettiin tukea hankkeelle sekä [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän sosialistiselta federatiiviselta neuvostotasavallalta]], että [[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnalta]], mikä vähensi uhkaa [[Puolan tasavalta|Puolan tasavallan]] suunnalta toimenpiteisiin ryhdyttäessä.<ref name="Kallio 2009: s. 206"/>
 
Kansan tahtoa ilmaisevaksi tarkoitetun kansannousun ongelmana oli kuitenkin paikallisen väestön haluttomuus liittyä Liettuaan. Vastustusta ei ilmennyt pelkästään paikallisten saksalaisten, vaan myös liettualaisten taholta.<ref name="Kallio 2009: s. 206"/> Väestön - saksalaisten ja liettualaisten - kannatus vapaavaltiolle oli 90% vuoden [[1921]] lopussa.
Rivi 42:
==Kapinan jälkeen==
[[kuva:Sochy Park KlaipėdaPam1923.JPG|250px|thumb|oikea|Kapinan muistomerkki Klaipėdassa.]]
Ranska uhkasi tapahtumien jälkeen Liettuaa sotatoimilla, mutta mitään ei tapahtunut<ref name="Kallio 2009: s. 206"/>. Ranskan voimat oli sidottu [[Ruhr]]in alueelle, jota se tuolloin miehitti. Puolakin tyytyi pelkkiin vastalauseisiin Liettuan Neuvosto-Venäjältä saamien turvatakuiden takia. Liettuan hallitus tarjoutui välittäjäksi itse tukemiensa kapinallisten ja liittoutuneiden välille, mistä se sai lopulta jopa kiitosta liittoutuneiden taholta, joita huolestutti Neuvosto-Venäjän mahdollinen rooli kapinassa. Liittoutuneiden taholta alueen liittäminen Liettuaan hyväksyttiin Klaipėdan sopimuksen myötä toukokuussa 1924. Alueelle taattiin itsehallinto, mutta sen laajuudesta syntyi myöhemmin erimielisyyksiä. Saksa hyväksyi rajamuutoksen rajasopimuksella tammikuussa 1928. Liettuassa oltiin innostuneita alueen liittämisestä LiettuaaLiettuaan [[Vilna]]n alueen menetyksen jälkeen [[Puolan–Liettuan sota|Puolan–Liettuan sodan]] seurauksena muutamaa vuotta aiemmin. Valtauksen jälkeen Klaipėdasta tuli Liettuan tärkeimpiä teollisia keskuksia ja sen sataman läpi kulki suurin osa Liettuan viennistä. Alueella aloitettiin liettualaistamispolitiikka, minkä seurauksena alueelle muutti paljon asukkaita muualta Liettuasta.<ref name="Kallio 2009: s. 262">Kallio 2009: s. 207</ref>
 
==Kirjallisuutta==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaipėdan_kapina”