'''Ergatiivi''' on transitiiviverbien agentin sija [[ergatiivikielet|absolutiivi-ergatiivikielissä]], joissa intransitiiviverbien agentin ja transitiiviverbien patientin sijana taas käytetään [[absolutiivi]]a. Ergatiivi-absolutiivikielet siis merkkaavatmerkitsevät transitiivilauseen agentin ja jättävät patientin merkkaamattamerkitsemättä, kun taas nominatiivi-akkusatiivikielet, kuten suomi, merkkaavatmerkitsevät transitiivilauseen patientin ja jättävät vastaavasti agentin merkkaamattomaanmerkitsemättömään muotoon. Vertailuksi esimerkkilauseet akkusatiivikieliin kuuluvasta suomesta ja ergatiivikieliin kuuluvasta baskista: suom. "'''Mies-ø näkee poja-n'''", bask. "'''Gizona-k mutil-a ikusi du'''". Suomen lauseen agentti (mies) on merkkaamattomassamerkitsemättömässä nominatiivisijassa ja patientti (poika) "'''-n'''"-suffiksilla merkatussamerkityssä akkusatiivissa. Baskin patientti (mutil, suom. poika) on merkattumerkitty absolutiivisuffiksilla "'''-a'''", kun taas agentti (gizona, suom. mies) on merkattumerkitty ergatiivisuffiksilla "'''-k'''". Baskin kielen lause sanatarkasti käännettynä on siis suurin piirtein "mieheltä näkee poika". Baskin lisäksi ergatiivikieliin kuuluvat mm. Kaukasian kansojen, Mayamaya-intiaanien sekä Australian aboriginaalien puhumat kielet.
Baski on johdonmukaisesti ergatiivinen kieli, mikä on aikamelko harvinaista. Yleisempiä ovat ns. halkaistut ergatiivikielet (engl. ''split ergative languages''), joissa transitiiviverbit ovat joissakin yhteyksissä ergatiivisia ja toisissa yhteyksissä akkusatiivisia. Esimerkiksi georgian kielessä on halkaistu ergatiivi. Halkaistua ergatiivisuutta esiintyy indoeurooppalaisissakin kielissä.
