Ero sivun ”Kyproksen tasavalta” versioiden välillä

543 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
uutisaineistoa pois, euro tulee myöhemmin ym.
p (r2.6.2) (Botti lisäsi: xmf:კვიპროსი)
(uutisaineistoa pois, euro tulee myöhemmin ym.)
}}
 
'''Kyproksen tasavalta''' ([[Kreikan kieli|kreik.]] '''Κυπριακή Δημοκρατία''', ''Kypriakī́ Dīmokratía''; [[Turkin kieli|turk.]] '''Kıbrıs Cumhuriyetion''') eli '''Kypros''' (kreik. '''Κύπρος''', ''Kýpros''; turk. '''Kıbrıs''') on eteläistä kahta kolmasosaa [[Välimeri|Välimerellä]] sijaitsevasta [[Kypros|Kyproksen]] saaresta eteläistä kahta kolmasosaa hallitseva tunnustettu valtio. Kyproksen tasavalta kuuluu [[Euroopan unioni]]in, [[Yhdistyneet Kansakunnatkansakunnat|Yhdistyneisiin Kansakuntiinkansakuntiin]] ja [[Kansainyhteisö]]ön.
 
Kypros on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien [[kupari]]staan, ja maan kreikkalaisesta nimestä juontuu suomenkielinen nimi kuparille.<ref name="geo" />
 
[[Evangelos Florakiksen laivastotukikohta|Evangelos Florakiksen laivastotukikohdassa]] [[Limassol]]in lähellä sattui 11.7.2011 valtava räjähdys, jossa kuoli toistakymmentä henkeä. Syyksi arvellaan levinnyttä maastopaloa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/07/laivastotukikohdan_rajahdyksesta_laajat_tuhot_kyproksessa_2715613.html Laivastotukikohdan räjähdyksestä laajat tuhot Kyproksessa] Yle, viitattu 11.7.2011</ref>
 
==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen historia]]}}
Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna [[1960]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] alaisuudesta kompromissina. Saaren [[Kyproksenkreikkalaiset|kreikkalais­väestö]] olisi halunnut saaren liittyvän [[Kreikka]]an (''[[Enosis]]'') ja turkkilaisväestö siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio.<ref name="vjl">{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Kiljunen| Nimeke = Valtiot ja liput| Vuosi = 2004| Kappale = | Sivu = 340-342340–342| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-18177-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n johdolla 1964 aselevossa, jota valvomaan YK asetti kansainväliset [[UNFICYP]]-rauhanturvajoukot.
Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna [[1963]], ja tilanne rauhouttui vasta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n johdolla [[1964]] aselevossa, jota valvomaan [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] asetti kansainväliset [[UNFICYP]]-rauhanturvajoukot. [[Turkki]] miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna [[1974]] [[Kreikan sotilasjuntta|Kreikan sotilashallituksen]] tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.<ref name="vjl" /> Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna [[1975]], ja alueelta pakeni yli 200 000 kyproksenkreikkalaista etelään, samalla kun etelästä pakeni noin 80 000 kyproksenturkkilaista pohjoiseen.{{Lähde}} ''[[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]]'' perustettiin [[1983]]. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanyt noin 90 000 siirtolaista Turkista.<ref name="vjl" /> Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3 saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.
 
Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna [[1963]], ja tilanne rauhouttui vasta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n johdolla [[1964]] aselevossa, jota valvomaan [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] asetti kansainväliset [[UNFICYP]]-rauhanturvajoukot. [[Turkki]] miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna [[1974]] [[Kreikan sotilasjuntta|Kreikan sotilashallituksen]] tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.<ref name="vjl" /> Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna [[1975]], ja alueelta pakeni yli 200 &nbsp;000 kyproksenkreikkalaista etelään, samalla kun etelästä pakeni noin 80 &nbsp;000 kyproksenturkkilaista pohjoiseen.{{Lähde}} ''[[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]]'' perustettiin [[1983]]. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanytmuuttanut noin 90 &nbsp;000 siirtolaista Turkista.<ref name="vjl" /> Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.
Kyproksen tasavallassa otettiin käyttöön [[euro]] 1. tammikuuta [[2008]].
 
YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen (2010).<ref>[http://www.unficyp.org/nqcontent.cfm?a_id=1593&tt=graphic&lang=l1 Unficyp Factsheet] Unficyp</ref> Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin vuoteen 2005 saakka. Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa, [[Akrotiri ja Dhekelia]].
==Maantiede==
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen maantiede]]}}
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa [[Kypros|Kyproksen]] saaresta. Saaren halki kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret, joiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 191 | Julkaisija = Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
 
[[Troodos]]in massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[Olympos (Kypros)|Olympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas|Pedieaksen]] ja [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />
 
Kyproksessa sijaitsee lauhkea [[Välimerenilmastovälimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja viileitä, ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei saarella ole kesäisin niin kuuma kuin mantereella.
 
==Väestö==
Kyproksen väestö jakautuu kielellisesti ja uskonnollisesti [[kreikan kieli|kreikkaa]] puhuviin [[ortodoksisuus|ortodokseihin]] ja [[turkin kieli|turkkia]] puhuviin [[muslimi|muslimeihin]]. Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta [[arabian kieli|arabiaa]] puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa henkilöä, jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua [[syyria]]lais-[[palestiina]]laisille sedentaarimurteille. Lisäksi kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.<ref name="ETN">[http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=Cyprus Languages of Cyprus] Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International. Viitattu 17.12.2010 {{en}}</ref>
 
Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon standardikreikasta. Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaisiin murteisiin, vaan on kehittynyt [[koinee]]-kreikasta.<ref>[http://www.thisavros.com/main/default.aspx?tabid=10 Thie Greek Language of Cyprus] Thersaurus of Cypriot Greek. Viitattu 18.12.2010 {{en}}</ref> Se on nykyään vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.<ref name="ETN"/>
 
==Hallinto ja politiikka==
Kyproksen parlamentin 80 paikasta 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä.
 
Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät [[Euroopan unioni]]in [[1. toukokuuta]] [[2004]].
 
Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin taas 2004, ja [[24. huhtikuuta]] [[2004]] molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys, jossa pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa.
 
Kyproksen tasavallan suurimmat puolueet ovat kommunistinen [[AKEL]], keskusta-oikeistolainen [[DISY]] ja demokraattinen puolue [[DIKO]]. Maan presidentti [[Dimitris Christofias]] edustaa AKELia, mutta hänen valintaansa tuki myös DIKO ja pienempi sosiaalidemokraattinen puolue [[EDEK]].
{{Pääartikkeli|[[Kyproksen alueet]]}}
Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen, jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta. Alueet ovat (kreikan-/turkinkielinen nimi suluissa):
* [[Famagustan alue]] (Αμμόχωστος, Ammochostos / Gazimağusa tai Mağusa)
* [[Kyrenian alue]] (Κερύvεια, Keryneia / Girne)
* [[Larnakan alue]] (Λάρνακα, Larnaka / Larnaka tai İskele)
* [[Limassolin alue]] (Λεμεσός, Lemesos / Limasol tai Leymosun)
* [[Nikosian alue]] (Λευκωσία, Lefkosia / Lefkoşa)
* [[Pafoksen alue]] (Πάφος, Pafos / Baf)
 
== Talous ==
 
== Kulttuuri ==
Unescon [[Maailmanperintöluettelomaailmanperintöluettelo]]ssa on Kyprokselta kolme kohdetta,: [[Choirokoitia]], [[Pafos]]in kaupunki ja [[Troodos]]in maalatut kirkot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/be | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=20.4.2010}}</ref>
 
[[Halumi]] eli halloumi on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto.<ref>[http://www.cyprushalloumi.com/ Cyprus Halloumi]</ref>
 
Kypros on osallistunut sekä talvi- että kesäolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Se ei ole saanut yhtään mitalia.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/CYP/ Cyprus in Olympics] Sport Reference. Viitattu 17.12.2010 {{en}}</ref>
[[Kyproksen jalkapallomaajoukkue]] ei ole koskaan esiintynyt Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnauksessa. FIFAN rankingissa joulukuussa 2010[[FIFA-ranking]]issa se oli kesäkuussa 2011 sijalla 9080.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=cyp/index.html Associations Cyprus] FIFA. Viitattu 1719.127.2010 {{en}}</ref>
 
==Lähteet==
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.globalis.fi/Konfliktit/Kypros Globalis.fi - Kypros]
 
{{Commonscat|Cyprus|Kyproksen tasavalta}}
6 793

muokkausta