Ero sivun ”Botulismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: simple:Botulism
lähteiden korjaus ja muotoilua
Rivi 1:
'''Botulismi''' ({{k-la|botulus}}, [[makkara]]) on ''[[Clostridium botulinum]]'' -[[bakteeri]]n erittämän [[botuliini]]-hermomyrkyn aiheuttama vakava [[myrkytys]]sairaus. Botulismiin voivat sairastua kaikki eläimet, myös ihminen. Botuliini pääsee elimistöön tavallisimmin saastuneen ravinnon mukana. ''Clostridium botulinum'' -bakteerin [[itiö]]t ovat hyvin kestäviä, ja niitä on sekä maaperässä että vesistöissä. Bakteerin toksiinituotanto on runsainta hapettomassa ympäristössä 22–37&nbsp;°C:n lämpötilassa. [[Linnut]] saavat tartunnan esimerkiksi mädäntyvistä kasveista ja raadonsyöjät puolestaan syötyään botulismiin kuolleita eläimiä. <ref> [http://web.archive.org/web/20090308054715/http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/riista-_ja_luonnonvaraiset_elaimet/botulismi/ Botulismi] [[Evira]]n sivu vuodelta 2009 [[Wayback machine]]n palvelimella.</ref>
 
==Botulismi ihmisellä==
Botuliinitoksiineja on seitsemää tyyppiä, A–G, joista vain tyypit A, B, E ja F aiheuttavat ihmisen sairastumisen. <ref name="maamies"> [http://web.archive.org/web/20070223071430/http://www.kaytannonmaamies.fi/kmvet/7KMVET2002/botuliini.html Botuliinin riski on pieni, mutta hyvä tiedostaa] Käytännön metsämiehen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.</ref> Botulismia on kolmea tyyppiä: ruokamyrkytysbotulismi, imeväisbotulismi ja haavabotulismi. [[Eurooppa|Euroopassa]] ruokamyrkytysbotulismin yleisimmät tartuntalähteet ovat suolatut ja kuivatut lihatuotteet sekä lämminsavustetut vakuumipakatut kalat. <ref name="teirikko">Hanna Teirikko: [http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Teirikko_Hanna/botulinum.html Botulinustoksiinien vaikutukset, mekanismi ja käyttö]. Helsingin Yliopisto, 2001.</ref>
 
Ihmisellä myrkytyksen oireet alkavat yleensä 18–36 tunnin päästä myrkyn joutumisesta elimistöön, mutta ne voivat alkaa nopeamminkin tai vasta useamman päivän kuluttua. Oireisiin kuuluvat muun muassa pahoinvointi, ummetus, [[oksennus|oksentelu]], [[suu]]n kuivuminen, nielemisvaikeudet, lihasheikkous, kaksoiskuvat ja lihasten halvaantuminen ylhäältä alaspäin edeten. Hoitamattomana vaikea myrkytys johtaa suurella todennäköisyydellä [[kuolema]]an, joka aiheutuu hengityslihasten halvaantumisesta. <ref name="maamies" /> <ref name="teirikko" /> Hoito on pääosin oireenmukaista. Merkittävimmän avun antaa potilaan kytkeminen [[hengityskone]]eseen. Spesifiä vastamyrkkyä, antitoksiinia, voidaan harkita käytettäväksi. Niitä ei voida kuitenkaan antaa lapsille. <ref name="teirikko" /> Suoliston bakteerimäärän pienentämiseen voidaan käyttää [[penisilliini]]ä tai [[ampisilliini]]a.
 
Imeväisbotulismia esiintyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. Sen ikäisten [[immuunijärjestelmä]] ei ole kehittynyt vielä riittävästi pystyäkseen tuhoamaan bakteerien itiöitä. <ref name="teirikko" /> Pohjoismaissa vuosina 1997–1999 todetuissa imeväisbotulismitapauksissa tartunnan lähteeksi todettiin [[hunaja]]. Tämän vuoksi hunajaa ei suositella annettavaksi alle vuoden ikäisille. Suomessa hunajasta johtuneita imeväisbotulismitapauksia ei ole ollut. <ref> [http://web.archive.org/web/20070928094017/http://www2.hunajayhtyma.fi/hunaja/kaytto.htm HUNAJAN KÄYTTÖ] Hunajayhdistyksen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.</ref>
 
Haavabotulismi on taudin muodoista harvinaisin. Bakteerit alkavat itiöidä haavassa, josta myrkky pääsee sitten leviämään muualle elimistöön. Yleisintä haavabotulismi on [[heroiini]]a ihonalaisesti injesoivilla. <ref name="teirikko" />
 
Suomessa botulismi on harvinainen: vuonna 1999 oli yksi tapaus ja vuonna 2006 todennäköisesti kaksi. <ref>Kati Marjasuo: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3%A4mminsavustetun+siian+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+aiheuttaneen+vaikean+ruokamyrkytyksen/1135220587736 Lämminsavustetun siian epäillään aiheuttaneen vaikean ruokamyrkytyksen] Helsingin Sanomat, 2006.</ref>
Vuonna 2009 on todettu uusi tapaus jossa kolmihenkinen perhe sairastui Suomesta ostetun savusiian kautta.
 
Rivi 18:
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä, muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema. <ref name="maamies" />
 
Botulismia vastaan on olemassa [[rokotus|rokotteita]]. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin. <ref name="maamies" /> Hevosten rokote on tarkoitettu ''Clostridium botulinum tyyppi B'' -bakteerin aiheuttamaa botulismia vastaan. Koska valmisteen tehosta ja tarpeellisuudesta Suomen olosuhteissa ei ole varmuutta, rokotetta ei juurikaan käytetä. <ref>[http://web.archive.org/web/20080423090659/http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/terveydenhuolto/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_rokotteet/hevosrokotteet/ Hevosrokotteet] Eviran sivu vuodelta 2008 Wayback machinen palvelimella.</ref>
 
==Lähteet==