Ero sivun ”Tornionlaakso” versioiden välillä

Tornionlaaksosta tai Tornionjokilaaksosta puhutaan usein omana maakuntanaan, vaikka alue kuuluukin Suomen puolella [[Lapin lääni|Lapin maakuntaan]]. Tällä halutaan korostaa rajan ylittävän kulttuuriin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; [[suomi]] ja [[meän kieli]]. Kulttuurillista yhtenäisyyttä selittää se, että vuoteen [[1809]] eli [[Haminan rauha]]an asti alueen läpi ei kulkenut valtakunnanrajaa. Siksi jokivarresta löytyy nykyäänkin samannimisiä kyliä eri puolilla rajaa, kuten Suomen [[Juoksenki]] sekä Ruotsin [[Juoksenki (Ruotsi)|Juoksengi]] tai Suomen Jarhoinen ja Ruotsin Jarhois. 1900-luvulla suomenkielinen rajaseutu koettiin Ruotsissa pitkään eräällä tapaa ongelmalliseksi alueeksi. Ruotsin Tornionlaaksoa pyrittiin ruotsalaistamaan etenkin vuosisadan jälkipuoliskolla, minkä vuoksi alue ei ole enää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremmat sukupolvet ovat jo osin etusijalla ruotsinkielisiä.

 

 

Tornionlaakson tärkeimmät elinkeinot ovat maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus (Kiiruna sekä vireillä olevat hankkeet Pajalassa ja Kolarissa) sekä matkailu etenkin Kolarin ja Muonion kunnissa. Koko alue kuuluu poronhoitoalueeseen.