'''Casimir von Kothen''' ( [[29. toukokuuta]] [[1807]] [[Lokalahti]] – [[25. marraskuuta]] [[1880]] [[Mecklenburg]]-Schwerin, [[Saksa]] ) oli [[vapaaherra]], sotilas, korkea virkamies ja tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]]. [[Konservatiivi]]na tunnetun von Kothenin uraa hallitsi häneen kohdistunut kritiikki virkavaltaisuudesta ja piittamaattomuudestapiittaamaattomuudesta yleisestä mielipiteestä. Hänen isänsä oli senaattori Gustav von Kothen. Hyvien suhteiden avulla Casimir von Kothen eteni jo nuorella iällä [[Suomen kenraalikuvernööri]]n adjutantiksi ([[1833]]) ja [[Everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] ([[1840]]). Ollessaan Viipurin läänin kuvernöörinä [[1844]]–[[1853]] hän johti [[Saimaan kanava]]n rakennuttamista ja järjesti lakkautuksen [[J. V. Snellman]]in [[Saima (lehti)|''Saima''-lehdelle]], jossa hänen toimintaansa oli arvosteltu. Snellmanista tuli hänen pysyvä arkkivihollisensa.
[[1853]]–[[1858]] von Kothen oli [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollistoimituskunnan päällikkönä. Senaatissa hän joutui napit vastakkain lankonsa [[Lars Gabriel von Haartman]]in kanssa, joka mm. tyrmäsi hänen ajatuksensa [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]] uudelleen perustamisesta. Toimittuaan vuoden sotilastoimituskunnan johdossa hän jätti senaatin [[1859]] tyytymättömänä. Hovin suosion säilyttänenäsäilyttäneenä hänet ylennettiin [[1861]] [[Kenraaliluutnantti|kenraaliluutnantiksi]] ja nimitettiin Venäjän hallitsevan senaatin jäseneksi. [[1869]] von Kothen nimitettiin yliopiston sijaiskansleriksi sekä vastaperustetun [[Kouluhallitus|kouluylihallituksen]] ylijohtajaksi, missä asemassa hän vastusti erityisesti suomenkielisten oppikoulujen perustamista. Hän oli vannoutununutvannoutunut [[Fennomania|fennomaanien]] vastustaja ja tyrmäsi avoimesti ajatuksen kansankielisestä, säätykiertoon tähtäävästä koululaitoksesta. Hän olisi suonut mielumminmieluummin venäjän kielen tulevan pakolliseksi osaksi opetusta. Riitauduttuaan jälleen hän erosi lopulta tästäkin virasta [[1873]] ja asui viimeiset vuotensa ulkomailla. Suomenkielisten valtion oppikoulujen perustaminen ja siten suomenkielisen sivistyneistön synty saattoi todella alkaa vasta kun vaikutusvaltainen von Kothen oli siirtynyt syrjään.
