Ero sivun ”Kustaa Tapola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 42:
== Sotavuodet ==
Tapola määrättiin 10. lokakuuta 1939 [[Kannaksen armeija]]n esikuntapäälliköksi, missä tehtävässä hän toimi koko [[Talvisota|talvisodan]] ajan. [[Välirauha]]n aikana Tapola toimi ensin maavoimien esikuntapäällikkönä Mikkelissä ja joulukuusta 1940 alkaen pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä, jossa ominaisuudessa osallistui kenraali Heinrichsin komentaman upseerivaltuuskunnan matkaan toukokuussa 1941 Salzburgiin ja Berliiniin. Valtuuskunta tapasi matkan aikana sotamarsalkka Keitelin ja kenraali Jodlin ym. Saksan korkeimman sotilasjohdon jäsenistöä. Varsinaisia sopimuksia valtuuskunta ei ohjeittensa mukaisesti matkalla tehnyt <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513130374 | Nimeke = Päivi Tapola, ajan paino | Julkaisija = Tammi | Viitattu = 15.12.2008}}</ref>.▼
Kustaa Tapola määrättiin 10. lokakuuta 1939 [[Kannaksen armeija]]n esikuntapäälliköksi, missä tehtävässä hän toimi koko [[Talvisota|talvisodan]] ajan. Kustaa Tapola oli taktikko ja strategioiden laatija sekä kouluttaja. Ennen talvisotaa hän oli kirjoittanut kirjan ''Talvitaktiikkaa'', jota talvisodan aikana löytyi venäjäksi käännettynä kaatuneiden venäläisten upseerien taskusta. Hän oli osaltaan laatimassa myös suomalaisten taktiikan ohjeita. Tutkijat ovatkin todenneet, että pitkälti K. A. Tapolan oppien mukaan suomalaiset pärjäsivät niin hyvin talvisodassa. Tapolahan oli myös kouluttamassa suomalaista upseeristoa Sotakorkeakoulun taktiikan opettajana ja RUK:n johtajana ennen sotia. Tapola laati yhdessä komentaja Erik Heinrichsin kanssa ns. "pessimistisen raportin", joka meni creed-sanomana marsalkalle päämajaan ja johon perustuen talvisodan lopettamista kiirehdittiin. Hänen käsin kirjoittamansa paperia säilytetään Heinrichsin kokoelmassa.
▲
[[Jatkosota|Jatkosodan]] alettua Tapola määrättiin Karjalan armeijan esikuntapäällikköksi. [[Jatkosodan hyökkäysvaihe|Hyökkäysvaiheessa]] Karjalan armeija eteni [[Aunus|Aunuksen]] läpi [[Syväri]]lle. Vuoden 1941 viimeisenä päivänä Tapola ylennettiin kenraalimajuriksi ja toukokuussa 1942 hänet nimitettiin Hämeestä kootun [[5. Divisioona (jatkosota)|5. Divisioonan]] komentajaksi. Asemasotavaiheessa divisioonan komentopaikka oli lähes kaksi vuotta Uutujärvellä Aunuksessa.
| |||