Ero sivun ”Erik von Frenckell” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
fix
Rivi 1:
'''Erik von Frenckell''' ([[18. marraskuuta]] [[1887]] [[Helsinki]] &ndash; [[13. syyskuuta]] [[1977]] [[Espoo]]) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina [[1931]]&ndash;[[1955]] sekä [[Suomen Olympiakomitea|Olympiakomitean]] pitkäaikainen jäsen. [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] kansanedustajana hän toimi vuosina [[1927]]&ndash;[[1938]]. [[Kaupunginjohtaja]]n arvonimen von Frenckell sai vuonna [[1954]]. Sodan aikana hän toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 <ref> ''Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca'' </ref> ja [[majuri]]n arvoisena [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]]n evakuointipäällikkönä syyskuussa [[1944]].
 
==Elämäkerta==
Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.<ref name="adels">''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, sivu 155</ref> Valmistuttuaan [[Dresden]]issä, Saksassa vuonna [[1912]] [[diplomi-insinööri]]ksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat [[pörssi]]toimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina [[1917]]&ndash;[[1921]] ja sen jälkeen ”Finansbladetin” vastaavana toimittajana vuosina [[1924]]&ndash;[[1940]]. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikaan von Frenckell toimi [[Tukholma]]ssa yhdessä [[Ossian Donner]]in kanssa [[valkoiset|valkoisen armeijan]] varainhankkijana.
 
Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna [[1914]] Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin [[Töölö]]ön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän. [[Töölön Pallokenttä|Töölön Pallokentän]] valmistuttua vuonna [[1915]] von Frenckell alkoi puhua [[stadion]]in saamisesta Helsinkiin. Hän teki [[maahockey]]ta tunnetuksi Suomessa vuonna 1915, vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.
[[Suomen Olympiakomitea]]n jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna [[1919]]. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen [[1976]]. Hän myös toimi myös [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtajana vuosina [[1918]]&ndash;[[1952]], [[FIFA|Kansainvälisen jalkapalloliiton]] varapuheenjohtajana sekä vuosina [[1948]]&ndash;1976 [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean]] jäsenenä. HänenHän sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.
 
Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan Erik von Frenckell teki kaikkensa saadakseen [[olympialaiset|olympiakisat]] Helsinkiin. Hän oli [[Helsingin Olympiastadion#Stadion-säätiö|Stadion-säätiön]] ensimmäinen puheenjohtaja vuosina [[1927]]&ndash;[[1977]] ja toimi sekä vuoden [[Kesäolympialaiset 1940|1940]] että vuoden [[Kesäolympialaiset 1952|1952]] olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
 
Toisen maailmanodan aikana von Frenckell toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 <ref> ''Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca'' </ref> ja [[majuri]]n arvoisena [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]]n evakuointipäällikkönä syyskuussa [[1944]].
 
Suomen ensimmäisen autoilujärjestön, [[Suomen Autoklubi]]n, puheenjohtajana Erik von Frenckell toimi vuosina 1931–1956 ja tämän tehtävän jätettyään hänet nimitettiin klubin kunniapuheenjohtajaksi. Von Frenckell oli aktiivinen autoilun puolestapuhuja ja innokas automies itsekin, hän osallistui jo vuonna [[1921]] järjestettyyn Hangon ajoon.
 
[[Tammela]]an perustettiin vuonna [[1949]] [[Saaren kartano (Tammela)|Saaren kartanon]] maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Erik vonVon Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen [[Eerikkilän urheiluopisto|Eerikkilä]]. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.
 
Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina [[1935]]&ndash;[[1945]] ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen [[1960]]. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja [[Vivica Bandler]]) osti aina matkalipun.