Ero sivun ”Järvenlasku” versioiden välillä

282 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
 
===Kokonaan hävinneet järvet===
Vuonna [[1743]] tapahtunut [[Eno]]n Alimmaisen [[Sarvinki]]järven lasku, jossa koko järvi kuivui, oli ensimmäinen tunnettu järvenlasku Suomessa.<ref>[http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=sv11704100732781&cmd=download&action=save Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 2002 (pdf). s.30]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hymy.fi/luontosarja/maailmanlopun-jarvenlaskut | Nimeke =Maailmanlopun järvenlaskut | Tekijä =Lounema, Risto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Hymy | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2011 | Kieli = }}</ref> [[Nurmijärvi|Nurmijärven]] kunnassa sijainnut [[Nurmijärvi (järvi)|Nurmijärvi]] taas hävisi lopullisesti vasta 1950-luvulla. Muita tunnettuja kokonaan järvenlaskuissa hävinneitä järviä ovat [[Torajärvi (Noormarkku)|Torajärvi]] [[Karvianjoki|Karvianjoen]] vesistössä [[Noormarkku|Noormarkussa]] nykyisellä [[Pori]]n kaupungin alueella<ref name="sivula">{{Kirjaviite | Tekijä =Sivula, Anna | Nimeke =Kadonneita järviä ja järjesteltyjä vesistöjä | Kappale = | Sivu =371-398 | Selite =Teoksessa: Sivula, Anna & Grahn, Maarit (toim.): Noormarkun historiaa. Erämaasta eletyksi paikaksi |Julkaisupaikka =Noormarkku | Julkaisija = Noormarkun kunta | Vuosi =2008 | Tunniste = ISBN 978-951-96812-1-4 | Kieli = }}</ref>, [[Pyntösjärvi]] eli Hyvelänjärvi Porissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jarvikyla.nettisivu.org/historiaa/ | Nimeke =Historiaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Järvikylän-Viikerin kyläyhdistys ry | Viitattu = 30.3.2011 | Kieli = }}</ref>, [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuulunut [[Leistilänjärvi]] [[Nakkila]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nakkila.fi/?lang=fi&url=muut/nahtavyydet.xml | Nimeke =Nähtävyydet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Nakkilan kunta | Viitattu = 30.3.2011 | Kieli = }}</ref> ja nykyään [[valtatie 8|valtatien 8]] halkoma, [[Sirppujoki|Sirppujoen]] vesistöön kuulunut [[Valkojärvi]] [[Laitila]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.lailanet.fi/kylahistoria/valkojarvi_syntyy.htm | Nimeke =Valkojärvi syntyy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Laitilan kylien varhaisvaiheet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2011 | Kieli = }}</ref>. Usein lasku on tapahtunut monessa vaiheessa ja tyypillisesti 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa alkuun saatetut järvenlaskut on usein saatu päätökseen vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen; näin kävi äsken mainituista esimerkiksi Pyntösjärvellä, Leistilänjärvellä ja Valkojärvellä. Samoin [[Kiikala]]ssa nykyisen [[Salo]]n alueella sijainnutta, Uskelanjoen vesistöön kuulunutta [[Kurajärvi (Kiikala)|Kurajärveä]] yritettiin laskea jo 1900-luvun alussa, mutta lopullisesti lasku onnistui vasta 1960-luvulla pumppuasemien avulla, ja vasta tällöin entinen järvi saatiin kokonaan pelloksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hertzen, Erik von | Nimeke = Kiikalan historiallinen aika | Kappale = | Sivu = 503-508 | Selite = Teoksessa: Kiikalan historia |Julkaisupaikka = Kiikala | Julkaisija = Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta | Vuosi = 1987 | Tunniste = ISBN 951-99830-5-8 }}</ref> [[Sastamala|Sastamalassa]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]] [[Vankimusjärvi|Vankimusjärven]] kuivatus aloitettiin [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella ja saatiin päätökseen [[1940-luku|1940-luvulla]]. [[Alavieska]]ssa [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla ''Alavieskanjärvi'' kuivattiin kaivamalla nk. ''Kalliokanava''. Kaivutyö aloitettiin vuonna [[1833]], ja järvi saatiin kuivatuksi lopullisesti [[1950-luku|1950-luvulla]] <ref>http://www.kirjastovirma.net/alavieska/alavieskanjarvi</ref>.
 
===Hallinnasta riistäytyneet===