Ero sivun ”Jean-Paul Marat” versioiden välillä

'''Jean-Paul Marat''', [žã-pol mara] ([[24. toukokuuta]] [[1743]] – [[13. heinäkuuta]] [[1793]]), oli [[Sveitsi|sveitsiläissyntyinen]] [[Ranska|ranskalainen]] [[Ranskan vallankumous|vallankumousmies]] ja lääkäri. Marat kuului [[jakobiinit|jakobiineihin]].

Hänen isänsä muutti [[Sardinia|Sardiniasta]] Sveitsiin ja kääntyi [[katolilaisuus|katolilaisuudesta]] [[kalvinismi]]in. Jean-Paul ranskalaisti italialaisperäisen nimensä ''Mara'' MaratiksiMarat'ksi.

Marat kiihotti sanomalehdessään ''L'ami du peuple'' (''Kansan ystävä'') kansaa aatelisia ja rikkaita vastaan. Hän oli [[Kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] äänekäs puolustaja, ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että vallasta syöstyt [[ylimystö]]n edustajat olisi teloitettava heti. Hän kirjoitti '':
<blockquote>"Jos viisi- tai kuusisataa kaulaa olisi katkaistu heti, olisitte saaneet aikaan muutosta, vapautta ja onnea. Väärä [[humaanisuus]] on pidättänyt käsiänne; nyt miljoonat veljenne ovat kuoleman omat."'' </blockquote>
Marat hyväksyi vuoden [[1792]] vangittujen "vallankumouksen vihollisten" joukkomurhat. Hän perusti pahamaineisen "Valvontakomitean", jonka tehtävä oli etsiä ja kitkeä vastavallankumoukselliset yhteiskunnnasta. Marat teki kuolemanlistoja, joilta teloitettiin sekä syylliset että syyttömät.

[[Girondistit|Girondisti]] [[Charlotte Corday]] murhasi Marat'n vuonna [[1793]]. Vaikeaa ja pitkäaikaista [[keliakia]]an liittyvää ihosairauttaan hoitava Marat istui kylpyammeessa, kun Corday tuli ja puukotti häntä rintaan. Tekonsa perusteluksi hän sanoi tuhansien jakobiinien vastustajien likvidoinnin. Niin rojalisteja kuin girondisteja teloitettiin [[Salaliitto|salaliitosta]] epäiltyinä. Corday itse teloitettiin neljä paivääpäivää Marat'n murhan jälkeen [[giljotiini]]lla kyseisestä murhasta tuomittuna.

Place du Carouselille pystytettiin hänen muistokseen pyramidi, jossa säilytettiin hänen kylpyammettaan, veren tahrimaa kirjettä ja pikkuesineitä. Samoin patsaita ja rintakuvia oli joka paikassa.

Terrorin loputtua korkeimpien johtajiensa mestaukseen Marat herätti enää pelkkää kauhua. Hänen luunsa siirrettiin syrjäiseen Sainte-GenevievenGenevièven hautausmaahan eikä yhteishautaan kuten edeltäjänsä. Asialla ei käytännössä ollut suurtakaan eroa: patsaat ja muistomerkit hävitettiin sekä palvonta loppui totaalisesti .<ref>Aubry, Octave Aubry: ''Ranskan suuri vallankumous, osa'' II,. osioJakso ''"Epäonnistunut suojelija''".</ref>

Jean-Paul Marat'n mukaan nimettiin vuonna 1921 [[neuvostoliitto]]lainen [[Marat (taistelulaiva)|taistelulaiva Marat]]. Toisen maailmansodan aikana alus sai takaisin alkuperäisen nimensä Petropavlovsk, kun vallankumoussankarien nimet menivät pois muodista ja isänmaallisuuteen viittaavat nimet palasivat .<ref> Parvilahti: ''Berijan tarhat, osa'' II: Dudinka, '"kovien kasvojen kaupunki'", luku '''"Uusi suuntako?''' "</ref>