Ero sivun ”Novgorodin tuohikirjeet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje ([[Tuohikirje 292|kirje nro. 292]]) on kirjoitettu tuon ajan [[karjalan kieli|karjalan kielellä]] tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna merkkinä itämerensuomalaisesta kirjoituksesta. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla [[salama]]a koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaa ''jumalan nuolesta''. Myös toisessa kirjeessä, [[tuohikirje 403|kirje nro. 403]], on itämerensuomalaista tekstiä, lyhyitä muistiinpanoja koskien kauppaa tai verotusta.
Itämerensuomalaista kieltä on myös eräässä kirjeessä oleva sanaluettelo. Myös muissa tuohikirjeissä esiintyy itämerensuomalaisia sanoja, esimerkiksi ihmisten nimiä, kuten Valit (Valittu), Melit (Mielitty), Vel'jut ja Veljakaz (kaksi viimeistä yhdistetään vilja-sanaan), sekä paikannimiä, kuten Kjulolakši (Kulolahti) ja Kurola
[[Martti Haavio]]n mukaan suomalaisen kansanperinteen tuntemat [[tuohiraamattu|tuohiraamatut]] liittyvät näiden kaltaisiin tuohikirjoituksiin. Slaavilaisten kronikoiden mukaan kokonaisia kirjoja oli kirjoitettu tuohelle. Sellaisia ei kuitenkaan ole löydetty. Löydetyt tuohet ovat kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on luultavasti käytön jälkeen vain hylätty maahan. Tämä on kuitenkin ollut niiden pelastus, sillä maassa ne ovat säilyneet hyvin. Löydetyt tekstit edustanevat vähiten arvokkaina pidettyjä tuohikirjoituksia. Säilytyksen arvoisiksi katsotut kirjoitukset, kuten väitetyt tuohikirjat, on ilmeisesti säilytetty sisällä, ja ne ovat tuhoutuneet esimerkiksi tulipaloissa.
==Katso myös==
*[[Tuohikirje 292]]
| |||