Ero sivun ”Kaksoistähti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: hi:द्वितारा |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Kaksoistähti-sanaa käytti ensimmäisen kerran Sir [[William Herschel]] [[1802]] kuvaamaan kahden lähekkäin olevan tähden muodostamaa yhteistä järjestelmää. Kaikki toisiaan kiertävät tähdet ovat kaksoistähtiä. On kuitenkin mahdollista, että "kaksoistähti" muodostuukin todellisuudessa kahdesta täysin erillisestä tähdestä, jotka sattuvat näkymään Maahan lähes samassa suunnassa, vaikka todellisuudessa ovatkin hyvin suurten etäisyyksien erottamia. Tällöin puhutaan [[näennäinen kaksoistähti|optisesta kaksoistähdestä]]. Tunnettu optinen kaksoistähti sijaitsee [[Otava]]n varressa, jossa [[Mizar]] ja [[Alcor]] näyttävät muodostavan parin. Optisia kaksoistähtiä löytyi hyvin paljon [[kaukoputki|kaukoputken]] keksimisen jälkeen. Herschel mittasi [[1780]] yli 700 tähden muodostaman parin asemien muutoksia ja havaitsi että noin 50 pareista muutti keskinäistä asemaansa kahden vuosikymmenen tarkailun kuluessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://csep10.phys.utk.edu/astr161/lect/solarsys/binary.html | Nimeke = Formation of Binary Star Systems | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tennesseen yliopisto | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://physics.ccri.edu/Keefe/binary_stars.htm | Nimeke = Terms dealing with binary stars | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Community College of Rhode Island | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Aito kaksoistähti on kahden (tai useamman) [[painovoima]]n toisiinsa sitoman tähden ryhmä. Toisinaan pelkkä optinen tarkennus riittävän vahvalla kaukoputkella, mahdollisesti [[interferometri]]n avustamana riittää erottamaan kaksoistähden, jolloin puhutaan ''visuaalisesta kaksoistähdestä''.<ref name = "csep10" >{{Verkkoviite | Osoite = http://csep10.phys.utk.edu/astr162/lect/binaries/visual.html | Nimeke = Visual Binaries | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tennesseen yliopisto | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://home.case.edu/~sjr16/advanced/stars_binvar.html | Nimeke = Binary and Variable Stars | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Journey Through the Galaxy | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Muissa tapauksissa ainoa tapa tunnistaa kaksoistähti on [[Doppler-ilmiö|Doppler-siirtymä]] tähden valossa. Näissä niin sanotuissa [[Spektroskooppinen kaksoistähti|spektroskooppisissa kaksoistähdissä]] lähekkäin olevien [http://schlosserei-und-metallbau.info schlosserei und metallbau] tähtien [[spektri]]ssä näkyy muutoksia valon liikkuessa ensin kohti sinistä ja sitten kohti punaista, tähden liikkuessa ensin Maata kohti ja sitten poispäin tähen kiretäessä kaksoistähtijärjestelmän yhteistä painopistettä. Jos tähdet ovat tietystä näkökulmasta katsottuna samassa linjassa on mahdollista nähdä osittainen tai kokonainen [[tähdenpeitto]] eli okkultaatio, jossa toinen tähti peittää toisen. [[Algol]] on tunnetuin esimerkki juuri tällaista kaksoistähteä edustavasta järjestelmästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.physics.sfasu.edu/astro/ebstar/ebstar.html | Nimeke = Eclipsing Binary Stars | Tekijä = Bruton, D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Stephen F. Austin State University | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Astronomit ovat havainneet joitakin tähtiä jotka näyttävät kiertävät tyhjän avaruuden ympärillä. "Astrometriset kaksoistähdet" ovat lähellä maata olevia tähtiä, jotka kiertävät keskipisteen ympärillä mutta ilman näkyvillä olevaa toista komponenttia. Myös joillakin spektroskooppisilla kaksoistähdillä on havaittu olevan vain yksi spektri joka liikku edestakaisin. Vaikka toista komponenttia ei olisikaan näkyvillä, sen massan laskemiseksi voidaan käyttää samoja matemaattisia kaavoja kuin tavanomaisen kaksoistähden komponenttien. Astrometrisen kaksoistähden näkymättömän komponentin on oltava hyvin himmeä, niin että se on luultavasti kirkkaamman komponentin loiston peittämä. On myös mahdollista että kumppani on jokin hyvin heikosti säteilevä kappale kuten [[neutronitähti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://woodall.ncsa.uiuc.edu/dbock/Vis/NeutronStar/Summary.html | Nimeke = Binary Neutron Star Collision | Tekijä = Bock, D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NCSA | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Joissain tapauksessa on myös vahvasti syytä epäillä että puuttuva tähti onkin todellisuudessa musta aukko. Cygnus X-1 on tunnettu esimerkki tällaisesta kaksoistähtijärjestelmästä: näkymättömän komponentin on arveltu olevan massaltaan yhdeksän kertaa suurempi kuin Aurinko. Näin suuri massa on paljon suurempi kuin [[Tolmanin-Oppenheimerin-Volkoffin raja]]n eli neutronitähden massan teoreettisen ylärajan. Cygnus X-1 oli ensimmäinen kohde joka yleisesti hyväksyttiin mustaksi aukoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/science/know_l1/binary_stars.html | Nimeke = X-ray Binary Stars | Tekijä = Bock, D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NASA | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/ask_astro/binary.html | Nimeke = Binary Star Systems | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NASA | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
| |||