Wikipedia

Ero sivun ”Copyleft” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Typo
p kh etc
Rivi 1:
[[Kuva:Copyleft.svg|180px|thumb|right|VäärinVaakasuunassa päin käännettypeilattu [[tekijänoikeusmerkki|copyright-merkki]] on copyleftin tunnus.]]
 
'''Copyleft''' on [[Richard Stallman]]in kehittämä käsite, joka on tapa levittää [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]] ja teoksia. Sen tarkoitus on, että muokattu teos julkaistaan samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos, jolloin kaikki saavat samat vapaudet teoksen kopiointiin, muokkaamiseen ja levitykseen. Sana "copyleft" on ohjelmoija Don Hopkinsin ideoima<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gnu.org/gnu/thegnuproject.fi.html | Nimeke = GNU-projekti, Copyleft ja GNU GPL | Tekijä = Richard Stallman (suom. Juha Nygård) | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = GNU Operating System | Ajankohta = 1998, 2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Richard Stallman | Viitattu = 3.7.2011 | Kieli = }}</ref> humoristinen väännös englanninkielisestä sanasta ''copyright'', suomeksi [[tekijänoikeus]], sillä englanninkielen sana ''right'' voi tarkoittaa sekä [[Oikeus|oikeutta]] (vrt. [[jokamiehenoikeus]]) että ''oikeaa'' ja ''left'' tarkoittaa ''vasenta'' tai ''jätettyä''. Kun oikea muutetaan vasemmaksi, oikeuksia ei enää korosteta, vaan ne jätetään (teoksen saajalle).
Rivi 6:
 
== Historia ==
Richard Stallman keksi copyleftin käsitteen kun hän oli kehittämässä [[Lisp|Lisp-]]tulkkia. [[Symbolics|Symbolics-]]-niminen yhtiö pyysi Stallmanilta lupaa käyttää Lisp-tulkkia, ja hän antoi yritykselle [[public domain]] -version ohjelmasta. Symbolics laajensi ja paransi ohjelmaa, mutta kun Stallman halusi nähdä parannukset, Symbolics kieltäytyi. Tämän jälkeen Stallman aloitti työnsä [[suljettu lähdekoodi|suljetun lähdekoodin]] hävittämiseksi.
 
Stallman katsoi että nykyisen tekijänoikeuslain kumoaminen olisi epäkäytännöllistä, ja alkoi kehittää olemassa olevan lain ympärille uutta lisenssiä, GNU GPL:ää, josta tuli ensimmäinen copyleft-lisenssi. Lisenssin avulla tekijänoikeuksien haltija pystyi varmistamaan, että ohjelman käyttäjät saisivat mahdollisimman monet vapaudet ohjelman käyttöön ja muokkaamiseen, riippumatta siitä kuinka monta johdettua teosta alkuperäisestä ohjelmasta olisi tehty. Alkuperäinen GNU GPL -lisenssi ei antanut kaikille yleisesti samoja oikeuksia, vaan ainoastaan niille, jotka olivat jo saaneet ohjelman. Se oli kuitenkin paras mihin sen ajan tekijänoikeuslakia hyödyntämällä pystyi.<!-- Voisiko tätä selventää? FSF:n oleellisiin vapauksiin kuuluu saada tehdä muutoksia vain oman käyttöön. -->
Rivi 20:
Teoksen ei kuitenkaan tarvitse olla tietokoneohjelma. Jos teos on esimerkiksi kuva, tekijä voi joutua tarkentamaan mitä tarkoitetaan teoksen "lähdekoodilla".
 
Koska lisenssi koskee ainoastaan teosta eikä lisenssin tekstiä – toisin kuin esimerkiksi [[BSD-lisenssi]] joka on [[public domain]]ia – lisenssiä ei voi vaihtaa, vaan teos pysyy aina "copyleftinä". Tämä copyleftin ominaisuus on saanut osakseen paljon kritiikkiä monelta ohjelmistoyritykseltä. Erityisesti GNU GPL -lisenssiä on kritisoitu sen "virusvaikutuksesta".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-old.hiit.fi/de/valimaki_dl_0502.pdf | Nimeke = Avoimen lähdekoodin ohjelmistolisennseistäohjelmistolisensseistä | Tekijä = Mikko Välimäki | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.7.2011 | Kieli = }}</ref> Edesmennyt [[Sun Microsystems]] moitti GNU GPL:ää "rosvoavaksi". <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itviikko.fi/arkisto/2005/04/07/sun-haukkuu-gpl-lisenssia-rosvoavaksi/20051744/7 | Nimeke = Sun haukkuu gpl-lisenssiä rosvoavaksi | Tekijä = Tuomas Karvonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 7.4.2005 | Julkaisupaikka = It-viikko | Julkaisija = Sanoma News / Taloussanomat | Viitattu = 3.7.2011 | Kieli = }}</ref>
 
== Copyleftin eri tyypit ==
Rivi 42:
Kaupallisessa käytössä copyleftin ongelmana on ollut se, että ohjelmistoyritykset eivät halua julkaista ohjelmiensa lähdekoodeja joista voi olla kilpailijoille hyötyä: copyleft-ohjelmaa ei voi käyttää suljetun ohjelman pohjana. Toisaalta voittoa tavoittelemattomien järjestöjen (esimerkiksi FSF) ohjelmistot ovat saaneet suurta suosiota ja myös kaupalliset toimijat ovat osallistuneet merkittävästi monien copyleft-ohjelmistojen kehittämiseen. Yksi kaupallistetuin copyleft-lisensoitu teos onkin [[Linux (ydin)|Linux]] (osana [[Linux-käyttöjärjestelmä]]). Tunnetuimpia kaupallisia Linux-jakeluita ovat [[Red Hat]]in kehittämä [[Red Hat Enterprise Linux]] ja [[Novell]]in [[SUSE|SUSE Linux]]. <!-- ilman lisämääreitä nämä eivät sovi joukkoon: Tunnettuja ohjelmistoja ovat [[OpenOffice.org]], [[Mozilla Firefox]] ja [[Mozilla Thunderbird|Thunderbird]]. -->
 
Yksi tapa hyödyntää copyleftiä kaupallisesti on niin kutsuttu [[kaksoislisensointi]]. Sillä tarkoitetaan käytäntöä, jossa saman ohjelman voi saada käyttöönsä joko copyleft-lisenssillä (yleensä GNU GPL) ilmaiseksi tai tavanomaisella kaupallisella lisenssillä korvausta vastaan. Tämä tuo kehittäjäyhtiölle monet avoimen lähdekoodin hyödyistä, mutta mahdollistaa lisenssitulojen keräämisen osalta käyttäjiä. Toisaalta avoimen koodin kehittäjät saavat ohjelmiston käyttöönsä normaalein copyleft-ehdoin, joten kaksoislisensointi ei ole aiheuttanut juurikaan protesteja. Tunnetuimpia kaksoislisensoituja ohjelmia on [[MySQL|MySQL-]]-tietokanta ja [[KDE|KDE:n]] käyttämä [[Qt|Qt-]]-kirjasto.
 
Yritys voi myös käyttää ohjelmistoa sisäisiin tarpeisiinsa tai käyttää sitä myytävän tuotteen pohjana, saaden tulonsa esimerkiksi räätälöimis- tai tukipalveluiden kautta. Näissä tapauksissa copyleft tarjoaa kaikki vapaan ohjelmiston edut, samalla estäen kilpailijoita kehittämästä ohjelmistosta omaa suljettua versiota.
 
== Katso myös ==
 
* [[Creative Commons]]
* [[Free Software Foundation]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Copyleft”