Ero sivun ”Arvi Oksala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätietoja
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Oksalan vanhemmat olivat liikemies Sakari Tapper ja Maria Oksanen ja puoliso vuodesta [[1917]] Xenia Thekla Feldmann.
 
Oksala kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan lukiosta [[1910]] ja valmistui diplomi-insinööriksi [[1914]]. Ennen poliittista uraansa hän toimi apulais- ja osastoinsinöörinä rautatierakennuksilla 1914-[[1916]] ja [[1918]]-[[1919]], [[Ahvenanmaa]]n linnoitustöissä 1916-[[1917]] sekä [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] palveluksessa 1919-[[1920]]. Lauttauskalusto Oy-nimisen yhtiön toimitusjohtajana 1920-[[1937]] toimiessaan hän oli samalla [[Jänisjärvi|Jänisjärven]] lauttaus- ja [[Salmi (kunta)|Salmin]] uittoyhdistyksen uittopäällikkö [[1922]]-1937.
 
Oksala julkaisi käsikirjan ''Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet'' [[1926]], joka ilmestyi uusittuna nimellä ''Uittoteknologia'' vuonna [[1936]]. Sahateollisuuskoulun uittoteknologian opettajana Oksala toimi [[1924]]-[[1932]] ja Suomen Uittajainyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta [[1928]]. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitonkeskusliiton yliasiamies hänestä tuli 1937 ja [[Keskuskauppakamari]]n asiamies [[1940]]. Oksala oli myös [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n välisen rajauittokomitean jäsen 1920-1922 ja kuului moniin muihinkin valtiollisiin komiteoihin ja neuvottelukuntiin.
 
Oksala toimi [[Sortavala]]n kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa 1926-[[1936]], [[eduskunta]]an hänet valittiin [[1930]] [[Viipuri]]n [[vaalipiiri]]stä. Puolustusministerinä Oksala toimi [[Kivimäen hallitus|Kivimäen]] ja [[Kallion IV hallitus|Kallion IV hallituksissa]] vuosina [[1932]]–1937. Oksala kuoli kesken kansanedustajakauttaan kesällä 1949 ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi [[Jussi Saukkonen]].