Ero sivun ”Tokelau” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: be:Такелау |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
:''Tokelau on myös kylä [[Tuvalu]]lla, katso [[Tokelau (Tuvalu)]].''
{{Valtion_tiedot
|
|lippu = [[kuva:Flag_of_Tokelau.svg|125px]]
|vaakuna = [[kuva:Tokelau_Coat_of_Arms.svg|125px]]
|nimi-genetiivissä = Tokelaun
|sijainti = [[Kuva:Tokelau_on_the_globe_(Polynesia_centered).svg|250px]]
|valtiomuoto = [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] [[liitännäisvaltio]]
|valtionpäämiehen-nimike = Kuningatar
|nykyinen-valtionpäämies = [[Elisabet II]]
|hallituksenpäämiehen-nimike = Pääministeri
|nykyinen-hallituksenpäämies = [[Kuresa Nasau]]
|pääkaupunki = ¹ Ei ole<ref name="CIA" />
|pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|9|10|06|S|171|48|35|W}}
|muut-kaupungit =
|pinta-ala = 12
|alan-sijaluku = 240
|vesipinta-ala = 0
|väestönlaskentavuosi = 2011
|väkiluku = 1 384
|väkiluvun-sijaluku = 233
|väestötiheys = 115,3
|väestönkasvu = -0,011
|väestönkasvuvuosi = 2011
|viralliset-kielet = [[tokelaun kieli|tokelau]], [[englannin kieli|englanti]]<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />
|valuutta = [[Uuden-Seelannin dollari]]
|valuuttatunnus = NZD
|bkt-vuosi = 2003
|bkt-sija = 226
|bkt = 1,5 miljoonaa USD
|bkt-per-asukas = 1 000 USD
|hdi-vuosi =
|hdi = Ei arvioitu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vsa.org.nz/what-we-re-doing/pacific/tokelau/ | Nimeke = VSA in Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = VSA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|hdi-sija =
|maatalous =
|palvelut =
|teollisuus =
|aikavyöhyke = UTC-11
|kesäaika =
|itsenäisyystapahtumat = – Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena
|itsenäisyysvuodet = [[19. lokakuuta]] [[1974]]
|lyhenne = TK
|ajoneuvo =
|lentokone =
|suuntanumero = 690
|motto = Tokelau mo te Atua
|kansallislaulu = [[God Save the Queen]]
|lukutaito =
|verkkotunnus = .tk
|edeltäjät =
|alaviite = ¹Tokelaun kolmella atollilla on omat keskuksensa.
}}
'''Tokelau''' on kolmesta trooppisesta [[koralli]][[atolli]]sta koostuva [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] territorio eteläisellä [[Tyyni valtameri|Tyynellä valtamerellä]]. Niitä kutsutaan joskus myös niiden vanhalla nimellä, ''The Union Islands''. Vuoteen [[1976]] saakka virallinen nimi oli Tokelausaaret, mutta nykyään saarista käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.
Tokelaun kolme atollia ovat [[Fakaofo]], [[Nukunonu]] ja [[Atafu]]. Fyysisesti saaristoon kuuluu myös [[Olohega]] (''Swains Island''), jota kuitenkin hallitaan osana [[Amerikan Samoa]]a. Maalla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästää Uuden-Seelannin [[liitännäisvaltio]]ksi, kuten [[Cookinsaaret]] ja [[Niue]]. Tokelaun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Tuvalu]], [[Samoa]], Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.
==
''Pääartikkeli: [[Tokelaun historia]]''
[[kuva:Bowditch_Tokelau.png|220px|thumb|vasen|[[Fakafota]]n asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.]]
okelau asutettiin [[polynesialaiset|polynesialaisten]] siirtolaisten toimesta noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin [[Fakafoto]] valloitti aijemmin itsenäiset [[Atafu]]n ja [[Nukunonu]]n saaret useiden sotien jälkeen.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680">Lonely Planet 2006, s. 680</ref> Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut [[Edward Edwards]] vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.<ref name="Information Bulletin on Tokelau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfat.govt.nz/Foreign-Relations/Pacific/Tokelau/0-tokelaubooklet.php | Nimeke = Information Bulletin on Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Alueella alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä [[katolilaisuus|katolilaisten]], että [[protestantismi|protestanttien]] tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä [[Samoa]]lta. 1850-luvulla [[anska]]lainen lähetyssaarnaaja [[Pierre Batailon]] siirsi noin 500 Tokelaun asukasta [[Wallis]]in saarelle hänen pelätessään näiden muuten koulevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla [[Peru]]sta tulleet [[orjuus|orjakauppiaat]] veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" />
1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät [[Gilbertsaaret|Gilbertsaarille]] ja [[Banaba]]an töihin [[fosfaatti]]kaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokeluan vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaun nimsetä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.<ref name="Information Bulletin on Tokelau " /> Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta [[dykloni]]sta<ref name="Lonely Planet 2006, s. 681">Lonely Planet 2006, s. 681</ref>.
==Politiikka ja hallinto==
''Pääartikkeli: [[Tokelaun politiikka]]''
Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on [[Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri]] [[Anad Satyanand]], joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Foua Toloa]], joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken ja nimitys tapahtuu faipuleiden neuvoston toimesta. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli ''General Fono'' koostuu 20:ä edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tl.html | Nimeke = Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The World Factbook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisessa saaressa on ''Taipulega''-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös ''pulenuku''-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys, mutta itsenäisyyden kanattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viimeaikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />.
== Maantiede ja luonto ==
[[Kuva:Tokelau-CIA WFB Map.png|
Tokelaun kolme pääasiallista [[atolli]]saarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saaten keskenäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonoun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakafoton välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683" /> Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja, eli tavallisesti saaria jotka ympäröivät [[laguuni]]a. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684">Lonely Planet 2006, s. 684</ref> Koko maan pinta-ala on vain noin 12 km2<ref name="CIA" />. Koralliatolleille tyypillisesti Tokelaun saarten maaperä on ohut ja hedelmätön. Se myös pitää vettä huonosti. Yleisimmät kasvilajit ovat [[kairapalmut]] ja [[kookospalmu]]. Atolleilla on useita eri lintulajeja, joista suuri osa on muuttolintuja. Muu eläimistö koostuu lähinnä [[rotta|rotista]], [[liskot|liskoista]] ja vapaasti laiduntavista sioista.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684">Lonely Planet 2006, s. 684</ref>
=== Atollit ===
Rivi 126 ⟶ 85:
== Talous ==
Tokelaun talous on riippuvainen Uudesta-Seelannista tulevasta avusta. Uusi-Seelanti antaa apue vuosittain noin 9 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin edestä.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682">Lonely Planet 2006, s. 682</ref> Merkittävä tulojen lähde on myös maan ulkopuolella elävien tokelaulaisten maahan lähettämät rahat<ref name="<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />" />. Talouden ongelmia ovat etenkin luonnonvarojen puute, sekä maan syrjäinen sijainti. Tokelaun [[bruttokansantuote]] oli vuoden 1993 arvion mukaan 1,5 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari]]a, mikä teki henkilöä kohden 1 000 dollaria. Maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat [[kookospähkinä]]t, [[kopra]] [[leipäpuu]], [[papaija]]t, [[banaani]]t, [[sika|siat]], [[siipikarja]], [[vuohet]] ja [[kala]]. Teollisuutta on vain vähän ja se valmistaa pääasiassa kopraa, puutöitä ja käsitöitä. Tärkeitä tulojen lähteitä ovat myös postimerkit ja kolikot. [[CIA]]n [[The World Factbook]]in mukaan Tokelau vei vuonna 2002 tuotteita 0:n dollarin edestä ja toi maahan tuotteita 969 200:n dollarin edestä.<ref name="CIA" />
== Väestöjakauma ==
Tokelaun asukasluku oli vuoden 2011 arvion mukaan 1 384 henkilöä ja vuosittainen väestönkasvuprosentti oli -0,011 %. Vuoden 2009 arvion mukaan 42 % väestöstä oli 0-14 vuotiaita, kun taas 15-64 vuotiaita oli 53 %. 65-vuotta vanhempia oli 5 % väestöstä.<ref name="CIA" /> Tokelaun asukkaat ovat polynesialaisia ja läheistä sukua [[samoalaiset|samoalaisille]], [[tuvalu]]laisille ja [[Cookinsaarten maorit|cookinsaarelaisille]]. Tokelaun ongelmana on ollut pitkään liian suuri asukasluku, mutta tilanne on helpottunut maastamuuton myötä. Suuria tokelaulta tulleiden ynhteisöjä on Samoalla, Uudessa-Seelannissa ja [[Australia]]ssa. Uudessa-Seelannissa asuu noin 6 500 tokelaulaista.Asukkaat ovat keskittyneet pääsiassa kolmen suurimman saaren kyliin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> [[Kongregationalismi|Kongregationalistit]], mudostavat 70 % väestöstä katolilaisten muodostaessa 28 %. Muihin kirkkoihin kuuli 2 % väestöstä.<ref name="CIA" />
==
===Uskonto===
[[kuva:Tokelau Nukuono Church 20070716.jpg|220px|thumb|oikea|Katolilainen kirkko Nukuonolla.]]
Tokelaun väestö on varsin uskonnollista ja vain pieni vähemmistö ei kuulu maan kahteen suurimpaan kirkkoon. Etenkin [[sunnuntai]]t on usein omistettu kirkkomenoille. Työ ja jotkut muut asiat on kieletty sunnuntaisin, vaikkakin asian suhteen ei olla yhtä tiukkoja Nukunonulla. Atafu on suurimmaksi osaksi protestanttinen, Nukunona katolilainen ja Fakafotolla on suuria määriä molempia. Ennen kristinuskon saapumista Tokelaulaiset palvoivat [[Tui Tokelau]]-nimistä jumalaa.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683">Lonely Planet 2006, s. 683</ref>
===
Tokelaulla harrastetaan myös Samoalla ja Uudessa-Seelannissa tuttuja urheilulajeja. [[Rygby]], [[verkkopallo]] ja [[kilkiti]]-nimellä tunnettu polynesialainen [[kriketti|kriketin]] muoto ovat urheilulajeista suosituimpia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Kilkitissä kentällä on samaan aikaan kaikki mahdolliset pelaajat, mikä Tokelaulla saattaa tarkoittaa jopa noin 50:ä pelaajaa molemmin puolin. Kilkitissä osuma mereen tai laguuniin lasketaan kuuden pisteen arvoiseksi.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683" />
===Ruoka
Perinteinen tapa valmistaa ruokaa Tokelaulla on sen kypsentäminen maauuneissa. Nykyisin monissa talouksissa on tosin [[kerosiini]]lla toimivat uunit. Perinteinen ruoka koostuu lähinnä kalaswta, [[bataatti|bataatista]], leipäpuusta, tarosta, sekä sian- ja siipikarjan lihasta. Valmista ruokaa tuodaan Tokelaulle noin 12 päivän välein. Juomaveden vähäisyyden sekä kerätyn veden tunkkaisuuden takia [[olut]] on suosittu juoma. Oluen myynti on kuitenkin tiukasti säänösteltyä etenkin Atafun saarella. ''Kalave'' on paikallistaq kookospähkinöistä tehtyä alkohoholipitoista juomaa.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684" />
==
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = South Pacific | Vuosi =2006| Selite = | Julkaisija =Lonely Planet Publications | Tunniste =ISBN 1864503025 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}
==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
|