Ero sivun ”Tokelau” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: be:Такелау
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
:''Tokelau on myös kylä [[Tuvalu]]lla, katso [[Tokelau (Tuvalu)]].''
{{Valtion_tiedot
{| border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" align="right" style="margin-left:0.5em;" width="300px"
|+<spankoko-nimi style="+1">''' Tokelau'''</span>
|lippu = [[kuva:Flag_of_Tokelau.svg|125px]]
|-
|vaakuna = [[kuva:Tokelau_Coat_of_Arms.svg|125px]]
| style="background:#efefef;" align="center" colspan="2" |
|nimi-genetiivissä = Tokelaun
{| border="0" cellpadding="2" cellspacing="0"
|sijainti = [[Kuva:Tokelau_on_the_globe_(Polynesia_centered).svg|250px]]
| align="center" width="140px" | [[Kuva:Flag of Tokelau.svg|125px|Tokelaun lippu]]
|valtiomuoto = [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] [[liitännäisvaltio]]
| align="center" width="140px" | ''ei vaakunaa''
|valtionpäämiehen-nimike = Kuningatar
|-
|nykyinen-valtionpäämies = [[Elisabet II]]
| align="center" width="140px" | ([[Tokelaun lippu|lippu]])
|hallituksenpäämiehen-nimike = Pääministeri
| align="center" width="140px" |
|nykyinen-hallituksenpäämies = [[Kuresa Nasau]]
|}
|pääkaupunki = ¹&nbsp;Ei ole<ref name="CIA" />
|-
|pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|9|10|06|S|171|48|35|W}}
| align="center" colspan="2" | <span style="-1">''[[Motto]]:''</span>
|muut-kaupungit =
|-
|pinta-ala = 12
| colspan="2" align="center" style="border-bottom:3px solid gray;" | [[Kuva:LocationTokelau.png|250px|Tokelau kartalla]]
|alan-sijaluku = 240
|-
|vesipinta-ala = 0
| [[Virallinen kieli|Viralliset kielet]]
|väestönlaskentavuosi = 2011
| [[tokelaun kieli|tokelau]] ja [[englannin kieli|englanti]]
|väkiluku = 1&nbsp;384
|-
|väkiluvun-sijaluku = 233
| [[Pääkaupunki]]
|väestötiheys = 115,3
|[[Nukunonu]]
|väestönkasvu = -0,011
|-
|väestönkasvuvuosi = 2011
| Hallitsija
|viralliset-kielet = [[tokelaun kieli|tokelau]], [[englannin kieli|englanti]]<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />
| [[Elisabet II]]
|valuutta = [[Uuden-Seelannin dollari]]
|-
|valuuttatunnus = NZD
| [[Pinta-ala]]
|bkt-vuosi = 2003
<br />&nbsp;- Yhteensä
|bkt-sija = 226
<br />&nbsp;- % vettä
|bkt = 1,5 miljoonaa USD
| [[Luettelo valtioista pinta-alan mukaan|(Sijaa ei laskettu)]]
|bkt-per-asukas = 1&nbsp;000 USD
<br />10 [[neliökilometri|km&sup2;]]
|hdi-vuosi =
<br />Ei merkittävästi
|hdi = Ei arvioitu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vsa.org.nz/what-we-re-doing/pacific/tokelau/ | Nimeke = VSA in Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = VSA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|-
|hdi-sija =
| [[Väkiluku]]
|maatalous =
<br />&nbsp;- Yhteensä (2001)
|palvelut =
<br />&nbsp;- [[Väestötiheys|Tiheys]]
|teollisuus =
| [[Luettelo valtioista väkiluvun mukaan|(Sijaa ei laskettu)]]
|aikavyöhyke = UTC-11
<br />1&nbsp;445
|kesäaika =
<br />145/km<sup>2</sup>
|itsenäisyystapahtumat = – Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena
|-
|itsenäisyysvuodet = [[19. lokakuuta]] [[1974]]
| [[Hallinto]]
|lyhenne = TK
| [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] territorio
|ajoneuvo =
|-
|lentokone =
| [[BKT]]
|suuntanumero = 690
<br />&nbsp; - Yhteensä (1993)
|motto = Tokelau mo te Atua
<br />&nbsp; - Asukasta kohden
|kansallislaulu = [[God Save the Queen]]
| [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan|Sijalla 229]]
|lukutaito =
<br />1,5 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari|dollaria]]
|verkkotunnus = .tk
<br />1&nbsp;000 [[Yhdysvaltain dollari|dollaria]]
|edeltäjät =
|-
|alaviite = ¹Tokelaun kolmella atollilla on omat keskuksensa.
| [[Rahayksikkö]]
}}
| [[Uuden-Seelannin dollari]]
|-
| [[Aikavyöhyke]]
| [[UTC]]-10 (Kesäaika ei käytössä)
|-
| [[Kansallislaulu]]
| ''ei ole''
|-
| [[Verkkotunnus|Internet-verkkotunnus]]
| .tk
|-
| [[Kansainvälinen suuntanumero]]
| 690
|}
'''Tokelau''' on kolmesta trooppisesta [[koralli]][[atolli]]sta koostuva [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] territorio eteläisellä [[Tyyni valtameri|Tyynellä valtamerellä]]. Niitä kutsutaan joskus myös niiden vanhalla nimellä, ''The Union Islands''. Vuoteen [[1976]] saakka virallinen nimi oli Tokelausaaret, mutta nykyään saarista käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.
 
Tokelaun kolme atollia ovat [[Fakaofo]], [[Nukunonu]] ja [[Atafu]]. Fyysisesti saaristoon kuuluu myös [[Olohega]] (''Swains Island''), jota kuitenkin hallitaan osana [[Amerikan Samoa]]a. Maalla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästää Uuden-Seelannin [[liitännäisvaltio]]ksi, kuten [[Cookinsaaret]] ja [[Niue]]. Tokelaun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Tuvalu]], [[Samoa]], Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.
 
== Historia ==
''Pääartikkeli: [[Tokelaun historia]]''
[[kuva:Bowditch_Tokelau.png|220px|thumb|vasen|[[Fakafota]]n asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.]]
okelau asutettiin [[polynesialaiset|polynesialaisten]] siirtolaisten toimesta noin 1&nbsp;000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin [[Fakafoto]] valloitti aijemmin itsenäiset [[Atafu]]n ja [[Nukunonu]]n saaret useiden sotien jälkeen.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680">Lonely Planet 2006, s. 680</ref> Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut [[Edward Edwards]] vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.<ref name="Information Bulletin on Tokelau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfat.govt.nz/Foreign-Relations/Pacific/Tokelau/0-tokelaubooklet.php | Nimeke = Information Bulletin on Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Alueella alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä [[katolilaisuus|katolilaisten]], että [[protestantismi|protestanttien]] tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä [[Samoa]]lta. 1850-luvulla [[anska]]lainen lähetyssaarnaaja [[Pierre Batailon]] siirsi noin 500 Tokelaun asukasta [[Wallis]]in saarelle hänen pelätessään näiden muuten koulevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla [[Peru]]sta tulleet [[orjuus|orjakauppiaat]] veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" />
 
1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät [[Gilbertsaaret|Gilbertsaarille]] ja [[Banaba]]an töihin [[fosfaatti]]kaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokeluan vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaun nimsetä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.<ref name="Information Bulletin on Tokelau " /> Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta [[dykloni]]sta<ref name="Lonely Planet 2006, s. 681">Lonely Planet 2006, s. 681</ref>.
=== Varhaiset vaiheet ===
Tokelaun asuttivat alun perin [[polynesia]]laiset, jotka tulivat sinne Tokelauta ympäröiviltä saariryhmiltä, nykytiedon mukaan pääasiassa [[Samoa]]lta, [[Tuvalu]]sta ja [[Cookinsaaret|Cookinsaarilta]]. On arveltu, että atollien ensimmäiset asukkaat saapuivat noin tuhat vuotta sitten.
 
==Politiikka ja hallinto==
Tokelaun atollit olivat pitkään toisistaan riippumattomia. Yhtenäinen Tokelau syntyi vasta [[1700-luku|1700-luvulla]], jolloin Fakaofo valloitti Atafun ja Nukunonun ja liitti ne itseensä. Ennen [[eurooppa]]laisten saapumista saarille niiden asukkaat pitivät jumalanaan Tui Tokelauta.
 
=== Eurooppalaiset yhteydet alkavat ===
Ensimmäinen eurooppalainen, joka kävi Tokelaulla, oli John Byron vuonna [[1765]]. [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuoliskolla saaret nousivat länsimaisten valaanpyytäjien suosioon. Hieman myöhemmin saarille lähetettiin [[Samoa]]lta lähetyssaarnaajia. Useimmat atollien asukkaat kääntyivät [[kristinusko]]on [[1840-luku|1840−]][[1860-luku|1860-luvuilla]]. [[1850-luku|1850-luvulla]] viisisataa tokelaulaista siirrettiin [[Wallis]]in saarelle ([[Wallis ja Futuna]]). 1860-luvulla [[peru]]laiset orjakauppiaat veivät saarilta noin 250 asukasta. Orjakauppa ja sairaudet vähensivät Tokelaun väkiluvun muutamassa vuosikymmenessä tuhannesta kahteensataan.
 
=== Nykyaika ===
[[Yhdistynyt kuningaskunta]] teki Tokelausta [[protektoraatti]]nsa [[1889]]. Vuonna [[1916]] Tokelau liitettiin [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattiin, johon sen lisäksi kuuluivat [[Kiribati]] ja [[Tuvalu]]. Saarten hallinta siirrettiin vuonna [[1925]] Uudelle-Seelannille. [[1900-luku|1900-luvulla]] suuri määrä tokelaulaisia lähti työskentelemään [[Banaba]]n fosfaattikaivoksille, Kiribatiin.
 
Saarten nykyhallinnon perusta on [[Tokelau-laki]] vuodelta [[1948]], vuosina [[1963]] ja [[1999]] tehdyin muutoksin. Tokelaulaiset ovat kuitenkin laatimassa [[perustuslaki]]a ja kehittämässä itsehallintoa, tarkoituksena tehdä Tokelausta Uuden-Seelannin liitännäisvaltio, kuten Cookinsaaret ja Niue.
 
Helmi-maaliskuussa [[2005]] Tokelaulle iski [[sykloni]], joka aiheutti [[tie|teiden]] ja [[silta|siltojen]] vahingoittumista. Kenenkään ihmisen ei kuitenkaan tiedetä kuolleen tai loukkaantuneen vakavasti.
 
== Politiikka ja yhteiskunta ==
''Pääartikkeli: [[Tokelaun politiikka]]''
 
Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on [[Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri]] [[Anad Satyanand]], joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Foua Toloa]], joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken ja nimitys tapahtuu faipuleiden neuvoston toimesta. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli ''General Fono'' koostuu 20:ä edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tl.html | Nimeke = Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The World Factbook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisessa saaressa on ''Taipulega''-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös ''pulenuku''-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys, mutta itsenäisyyden kanattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viimeaikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />.
Valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija (''administrator''). Tämänhetkinen hallinnoija on [[Neil Walter]], joka on toiminut virassaan maaliskuusta [[2003]] lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Kolouei O'Brien]]. Faipulen neuvosto nimittää uuden hallituksenpäämiehen joka vuosi. Hallituksena toimiva Faipulen neuvosto koostuu kolmesta johtajasta, yksi kultakin atollilta.
 
Tokelaun lisälaki vuodelta [[1996]] antaa lainsäädäntövallan yksikamariselle [[parlamentti|parlamentille]] (''General Fono''), jonka 48 jäsentä valitsee kunkin atollin vanhempain neuvosto eli Taupulega kolmen vuoden kausiksi. Oikeustoimet hoitaa Uusi-Seelanti. Uusi-Seelanti vastaa myös Tokelaun puolustuksesta. Tokelaulaiset ovat Uuden-Seelannin kansalaisia.
 
Tokelaulla äänestettiin itsehallinnosta [[helmikuu]]ssa [[2006]]. Äänioikeus oli 600 hengellä. Vaaleja valvoi 4 YK:n tarkkailijaa, jotka matkustivat atolleille 28 tuntia. Vaalit pidettiin [[11. helmikuuta]] − [[15. helmikuuta]] 2006. Jotta Tokelausta olisi tullut Uuden-Seelannin liitännäisvaltio, kahden kolmasosan äänestäjistä olisi pitänyt kannattaa ehdotusta. Ehdotus sai kuitenkin vain 60 % kannatuksen.
 
Uusi kansanäänestys järjestettiin [[20. lokakuuta]] − [[24. lokakuuta]] [[2007]]. Tuolloin äänioikeutettuja oli 789, joista 692 rekisteröityi äänestystä varten. 446 tokelaulaista äänesti itsehallinnon puolesta, mikä oli hieman alle vaaditut kaksi kolmasosaa. Näin ollen Tokelau päätti jälleen pysyä [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] alaisuudessa.
 
== Maantiede ja luonto ==
[[Kuva:Tokelau-CIA WFB Map.png|frame220px|thumb|right|Tokelaun kartta]]
Tokelaun kolme pääasiallista [[atolli]]saarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saaten keskenäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonoun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakafoton välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683" /> Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja, eli tavallisesti saaria jotka ympäröivät [[laguuni]]a. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684">Lonely Planet 2006, s. 684</ref> Koko maan pinta-ala on vain noin 12&nbsp;km2<ref name="CIA" />. Koralliatolleille tyypillisesti Tokelaun saarten maaperä on ohut ja hedelmätön. Se myös pitää vettä huonosti. Yleisimmät kasvilajit ovat [[kairapalmut]] ja [[kookospalmu]]. Atolleilla on useita eri lintulajeja, joista suuri osa on muuttolintuja. Muu eläimistö koostuu lähinnä [[rotta|rotista]], [[liskot|liskoista]] ja vapaasti laiduntavista sioista.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684">Lonely Planet 2006, s. 684</ref>
Tokelau koostuu kolmesta trooppisesta [[koralli]][[atolli]]sta: [[Atafu]]sta, [[Nukunonu]]sta ja [[Fakaofo]]sta. Saaret sijaitsevat noin puolivälissä matkaa [[Havaiji]]lta Uuteen-Seelantiin. Niiden pinta-ala on yhteensä hieman yli kymmenen [[neliökilometri]]ä. Saarilla on rantaviivaa yhteensä 101 kilometriä. Saaret sijaitsevat viisisataa kilometriä pohjoiseen [[Samoa]]lta ja vajaan kahdensadan kilometrin pituisella alueella.
 
Myös [[Swains Island]] kuuluu maantieteellisesti Tokelaun saariryhmään, mutta poliittisesti se on ollut osa [[Amerikan Samoa]]a vuodesta [[1935]] lähtien.
 
Saarten korkein kohta on nimeämätön paikka viiden metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Tokelausta sijaitsee 3−5 metriä merenpinnan yläpuolella.
 
=== Ilmasto ===
Tokelau sijaitsee [[trooppinen vyöhyke|trooppisella vyöhykkeellä]]. Vuoden keskilämpötila on 28 °C. Keskimäärin lämpimin kuukausi on toukokuu ja viilein heinäkuu.
 
Sadekausi on marraskuusta huhtikuuhun. Saaret kuuluvat [[taifuuni]]vyöhykkeeseen. Vakavia taifuuneja on sattunut muun muassa [[1987]], [[1990]], [[1991]].
 
Globaalin lämpenemisen vuoksi Tokelaun alueella merenpinta on nousussa. Jos sen nousu jatkuu ennallaan, saarten on arvioitu olevan asumiskelvottomia jo ennen vuotta [[2100]]. Asukkaita ei ole kuitenkaan toistaiseksi alettu evakuoida, kuten läheisillä Tuvalun saarilla.
 
=== Atollit ===
Rivi 126 ⟶ 85:
 
== Talous ==
Tokelaun talous on riippuvainen Uudesta-Seelannista tulevasta avusta. Uusi-Seelanti antaa apue vuosittain noin 9 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin edestä.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682">Lonely Planet 2006, s. 682</ref> Merkittävä tulojen lähde on myös maan ulkopuolella elävien tokelaulaisten maahan lähettämät rahat<ref name="<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />" />. Talouden ongelmia ovat etenkin luonnonvarojen puute, sekä maan syrjäinen sijainti. Tokelaun [[bruttokansantuote]] oli vuoden 1993 arvion mukaan 1,5 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari]]a, mikä teki henkilöä kohden 1&nbsp;000 dollaria. Maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat [[kookospähkinä]]t, [[kopra]] [[leipäpuu]], [[papaija]]t, [[banaani]]t, [[sika|siat]], [[siipikarja]], [[vuohet]] ja [[kala]]. Teollisuutta on vain vähän ja se valmistaa pääasiassa kopraa, puutöitä ja käsitöitä. Tärkeitä tulojen lähteitä ovat myös postimerkit ja kolikot. [[CIA]]n [[The World Factbook]]in mukaan Tokelau vei vuonna 2002 tuotteita 0:n dollarin edestä ja toi maahan tuotteita 969&nbsp;200:n dollarin edestä.<ref name="CIA" />
Tokelau on yksi [[Oseania]]n köyhimmistä alueista ja se elää yli varojensa. Veroa saarilla kerätään noin puoli miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari|dollaria]] vuodessa, mutta kulutus on noin 2,8 miljoonaa. Vajeen täyttää Uuden-Seelannin myöntämä avustus. Tokelaun vientituotteita ovat [[postimerkki|postimerkit]], [[kopra]] ja käsityötuotteet. Tuonti on arvoltaan noin kolminkertainen vientiin verrattuna, tärkeimmät tuotteet ovat elintarvikkeet, rakennusmateriaali ja polttoaine, joita tuodaan Uudesta-Seelannista.
 
Paikallisteollisuutena Tokelaulla tuotetaan [[kopra]]a, puutöitä, kolikoita, postimerkkejä ja harjoitetaan [[kalastus]]ta. [[Maatalous]]tuotteita ovat [[kookospähkinä]]t, [[leipäpuu]]n hedelmät, [[papaija]]t, [[ruokabanaani|banaanit]], [[sika|siat]], [[kana]]t ja [[vuohi|vuohet]].
 
Rahayksikkönä käytetään virallisesti [[Uuden-Seelannin dollari]]a, mutta monesti myös [[Samoan tala]] käy. Pankkeja saarilla ei ole.
 
== Väestöjakauma ==
Tokelaun asukasluku oli vuoden 2011 arvion mukaan 1&nbsp;384 henkilöä ja vuosittainen väestönkasvuprosentti oli -0,011&nbsp;%. Vuoden 2009 arvion mukaan 42&nbsp;% väestöstä oli 0-14 vuotiaita, kun taas 15-64 vuotiaita oli 53&nbsp;%. 65-vuotta vanhempia oli 5&nbsp;% väestöstä.<ref name="CIA" /> Tokelaun asukkaat ovat polynesialaisia ja läheistä sukua [[samoalaiset|samoalaisille]], [[tuvalu]]laisille ja [[Cookinsaarten maorit|cookinsaarelaisille]]. Tokelaun ongelmana on ollut pitkään liian suuri asukasluku, mutta tilanne on helpottunut maastamuuton myötä. Suuria tokelaulta tulleiden ynhteisöjä on Samoalla, Uudessa-Seelannissa ja [[Australia]]ssa. Uudessa-Seelannissa asuu noin 6&nbsp;500 tokelaulaista.Asukkaat ovat keskittyneet pääsiassa kolmen suurimman saaren kyliin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> [[Kongregationalismi|Kongregationalistit]], mudostavat 70&nbsp;% väestöstä katolilaisten muodostaessa 28&nbsp;%. Muihin kirkkoihin kuuli 2&nbsp;% väestöstä.<ref name="CIA" />
Tokelaun asukasluku vuonna [[2004]] oli 1 405. Saarten väestö on pääosin [[polynesia]]laista alkuperää. Väestö vähenee 0,9&nbsp;% vuodessa lähinnä Uuteen-Seelantiin muuton takia. Muuttovirta Uuteen-Seelantiin on ollut niin voimakasta, että siellä asuu noin 5 000 tokelaulaista, yli kolme kertaa enemmän kuin Tokelaulla itse.
 
=== Kieli =Kulttuuri==
===Uskonto===
Tärkein kieli on [[tokelaun kieli|tokelau]], joka on läheistä sukua muun muassa [[tuvalun kieli|tuvalulle]] ja [[samoan kieli|samoalle]]. Useimmat eivät ymmärrä [[englannin kieli|englantia]] sujuvasti.
[[kuva:Tokelau Nukuono Church 20070716.jpg|220px|thumb|oikea|Katolilainen kirkko Nukuonolla.]]
Tokelaun väestö on varsin uskonnollista ja vain pieni vähemmistö ei kuulu maan kahteen suurimpaan kirkkoon. Etenkin [[sunnuntai]]t on usein omistettu kirkkomenoille. Työ ja jotkut muut asiat on kieletty sunnuntaisin, vaikkakin asian suhteen ei olla yhtä tiukkoja Nukunonulla. Atafu on suurimmaksi osaksi protestanttinen, Nukunona katolilainen ja Fakafotolla on suuria määriä molempia. Ennen kristinuskon saapumista Tokelaulaiset palvoivat [[Tui Tokelau]]-nimistä jumalaa.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683">Lonely Planet 2006, s. 683</ref>
 
=== Uskonto Urheilu===
Tokelaulla harrastetaan myös Samoalla ja Uudessa-Seelannissa tuttuja urheilulajeja. [[Rygby]], [[verkkopallo]] ja [[kilkiti]]-nimellä tunnettu polynesialainen [[kriketti|kriketin]] muoto ovat urheilulajeista suosituimpia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Kilkitissä kentällä on samaan aikaan kaikki mahdolliset pelaajat, mikä Tokelaulla saattaa tarkoittaa jopa noin 50:ä pelaajaa molemmin puolin. Kilkitissä osuma mereen tai laguuniin lasketaan kuuden pisteen arvoiseksi.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683" />
[[Atafu]]n saarella useimmat asukkaat kuuluvat [[Samoa]]n Seurakunnalliseen kristittyyn kirkkoon, [[Nukunonu]]lla useimmat ovat [[katolinen kirkko|katolilaisia]] ja [[Fakaofo]]lla on kummankin kirkkokunnan jäseniä. Yhteensä Seurakunnalliseen kristittyyn kirkkoon kuuluu 70&nbsp;% väestöstä, katolilaisia on 28&nbsp;% ja muita 2&nbsp;%.
 
===Ruoka Internetja juoma===
Perinteinen tapa valmistaa ruokaa Tokelaulla on sen kypsentäminen maauuneissa. Nykyisin monissa talouksissa on tosin [[kerosiini]]lla toimivat uunit. Perinteinen ruoka koostuu lähinnä kalaswta, [[bataatti|bataatista]], leipäpuusta, tarosta, sekä sian- ja siipikarjan lihasta. Valmista ruokaa tuodaan Tokelaulle noin 12 päivän välein. Juomaveden vähäisyyden sekä kerätyn veden tunkkaisuuden takia [[olut]] on suosittu juoma. Oluen myynti on kuitenkin tiukasti säänösteltyä etenkin Atafun saarella. ''Kalave'' on paikallistaq kookospähkinöistä tehtyä alkohoholipitoista juomaa.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684" />
Tokelaulla on oma [[Internet]]-verkkotunnuksensa, [[.tk]], jota jaetaan kenelle tahansa ilmaiseksi. Syyskuusta [[2003]] lähtien [[Fakaofo]]n atollilla on ollut mahdollista käyttää Internetiä. Yhteys on ilmainen kaikille. Fakaofo on ensimmäinen osa Tokelauta, jossa Internetin käyttö on mahdollista.
 
== LiikenneLähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = South Pacific | Vuosi =2006| Selite = | Julkaisija =Lonely Planet Publications | Tunniste =ISBN 1864503025 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}
Saarilla ei ole satamia eikä lentokenttiä. Ainoa julkinen pääsykeino saarille on kerran kahdessa viikossa kulkeva vene [[Samoa]]lta.
 
== Kulttuuri =Viitteet===
{{viitteet}}
Tokelaulla vietetään samoja juhlapäiviä kuin [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]]. Lisäksi vuosittain vietetään kahta kylän juhlapäivää.
 
Tokelaulla käytetään virallisesti Uuden-Seelannin lippua. Siellä on kuitenkin ollut vuodesta [[1989]] lähtien sen rinnalla käytössä oma lippunsa, joka otettaneen käyttöön, jos Tokelau itsenäistyy.
 
[[Kuva:Flag of Tokelau (local).svg|thumb|right|Tokelaun epävirallinen lippu]]
 
=== Musiikki ===
[[Tokelaulainen musiikki|Tokelaulaisen musiikin]] muotoja on muun muassa [[fatele]]-tanssi, jota esitetään ryhmissä ja säestetään [[pokihi]]lla, [[apa]]lla ja [[pate]]lla. Monia tokelaulaisia soittimia käytetään myös sen läheisyydessä sijaitsevilla saariryhmillä. Esimerkiksi fatele on suosittua myös Tuvalulla ja pate on alun perin samoalainen [[lyömäsoittimet|lyömäsoitin]].
 
Uudessa-Seelannissa perustetun [[Te Vaka]] -yhtyeen musiikki on tokelaulaisvaikutteista ja se esittää laulunsa tokelauksi.
 
=== Kirjallisuus ===
Kirjoitetulla materiaalilla ei ole Tokelaun kulttuurissa keskeistä osaa. [[Raamattu]] käännettiin tokelaun kielelle vuonna [[2000]].
 
=== Koulutus ===
Jokaisella Tokelaun atollilla on koulu. Opetus on ilmaista ja sitä on saatavilla 5–18-vuotiaille. Käytännössä lähes jokainen tokelaulainen käy peruskoulun. Monet asukkaat jatkavat opintojaan [[Etelä-Tyynenmeren yliopisto]]ssa.
 
== Merkittävimmät vientituotteet ==
*[[postimerkki|postimerkit]]
*[[kopra]]
*[[käsityö]]t
 
== Lähteet ==
* Lonely Planet: South Pacific, [[Lonely Planet]] [[2003]]
*[http://www.pacificislandtravel.com/samoa/about_destin/tokelau_history.asp History of Tokelau]
*[http://www.tokelau.org.nz/ Tokelau.org.nz]
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokelau