Avaa päävalikko

Muutokset

p
fix
[[KuvaTiedosto:Henry7England.jpg|thumb|175px|Henrik VII]]
 
'''Henrik VII''' ([[28. tammikuuta]] [[1457]] – [[21. huhtikuuta]] [[1509]]) oli [[Englannin kuningas]] vuosina [[1485]]–[[1509]] ja ensimmäinen [[Tudor-suku]]inen hallitsija.
 
==Nuoruus==
Henrikin valtaa uhkasivat itsensä petetyksi tuntevat [[aateli]]set sekä kruununtavoittelijat, jotka väittivät olevansa Rikhard III:n [[Lontoon Tower|Toweriin]] sulkemia Edvard IV:n perillisiä (muun muassa [[Perkin Warbeck]]). Lujittaakseen valtaansa Henrik VII meni vuonna [[1486]] naimisiin Edvard IV:n tyttären [[Yorkin Elisabet|Elisabetin]] kanssa. Näin hän yhdisti kilpailevat York- ja Lancaster-suvut Tudor-suvun alle ja varmisti jälkeläistensä olevan kuninkaallista verta.
 
Henrikin ensimmäinen teko voitetun taistelun jälkeen oli julistautuminen kuninkaaksi, mikä varmisti sen, että jos joku nousisi häntä vastaan, tämä voitaisiin tuomita maanpetturuudesta. Merkittävää on, että Henrik säästi Rikhardin nimeämän kruununperillisen Lincolnin jaarlin [[John de la Pole]]n. La Polesta aiheutui harmia muutama vuosi myöhemmin, kun hän aloitti kapinan ja yritti nostaa [[Lambert Simnel]] -nimisen puusepän 10-vuotiaan pojan kuninkaaksi. Jaarli kuoli [[Stoken taistelu]]ssa 16. kesäkuuta [[1487]], mutta Simnel säästyi ja hänestä tuli myöhemmin kuninkaallinen haukankasvattaja.
 
Simnel esitti olevansa Warwickin jaarli [[Edvard Plantagenet]] ([[Yrjö Plantagenet]]in poika), joka todellisuudessa oli yhä vangittuna Towerissa. Edvard säilyi hengissä aina vuoteen 1499, jolloin hänet mestattiin. Sen sijaan Edvardin vanhin sisko, [[Margaret Pole]], joka oli seuraavaksi paras ehdokas valtaistuimelle, peri isänsä jaarlikunnan [[Salisbury]]ssa ja eli pitkälle 1500-luvulle.
Henrik VII oli talousasioissa järkevä mutta ahne monarkki, joka palautti kruunun varallisuuden ottamalla käyttöön uusia tehokkaita ja armottomia verotusmuotoja. Edvard IV:n kassan varat oli hänen vaimonsa Woodville-suku tyhjentänyt kuninkaan kuoleman jälkeen ennen Rikhard III:n valtaannousua. Arkkipiispa [[John Morton (arkkipiispa)|John Morton]]in kehittämä järjestelmä huolehti siitä, että aatelisto maksoi korotettuja veroja. Verokannon tehokkuutta parannettiin huomattavasti ja veronkantajat asettivat kuninkaan tuella maksuja erilaista rikkomuksista.
 
Henrik VII:n tavoitteena oli sekä ylläpitää rauhaa että luoda taloudellista vaurautta. Hän myös onnistui molemmissa. Henrik VII ei ollut sotapäällikkö ja hänellä ei ollut mielenkiintoa pyrkiä voittamaan edeltäjiensä Ranskassa häviämiä alueita takaisin. Henrik solmi Ranskan kanssa Etaplesissa rauhan, joka toi rahaa Englannin kassaan sekä suoraan ja epäsuorasti. Henrik pyysi parlamentilta rahoitusta sodankäyntiä Ranskaa vastaan ja se myönsikin kaksi määrärahaa kuninkaalle. Samaan aikaan Ranskalla oli muita intressejä Euroopassa, joten se maksoi Henrikille jottei maan tarvinnut sotia. <ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref> Henrik myös tuki laivanrakennusta, joka vahvisti laivastoa ja paransi kauppamahdollisuuksia. Vuonna [[1495]] hän perusti Euroopan ensimmäisen ja maailman vanhimman yhä olemassa olevan [[telakka|kuivatelakan]] [[Portsmouth]]iin. Henrikin hallintokaudella [[John Cabot]] löysi [[Newfoundland]]in, joka oli Englannin ensimmäinen siirtomaa Uudessa maailmassa.
 
== Oikeuslaitoksen uudistukset ==
== Viimeiset vuodet ==
 
Vuonna [[1502]] Henrik VII koki kaksi raskasta menetystä. Hänen poikansa, kruununperillinen Arthur, joka oli juuri mennyt naimisiin espanjalaisen prinsessa Katariina Aragonilaisen kanssa kuoli sairauteen [[Ludlow]]in linnassa. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Henrikin puoliso menehtyi lapsivuoteeseen. Kuningas pelkäsi Arthurin kuoleman myötä menettävänsä liittoon kuuluneet myötäjäiset ja sen vuoksi pyysi ja sai paavi [[Julius II]]:lta luvan, jotta nuorempi poika Henrik voisi naida Arthurin lesken. Henrik VII tuli liiton suhteen kuitenkin toisiin ajatuksiin ja avioliitto tapahtui vasta kuninkaan kuoleman jälkeen vuonna 1509. Vaikka Henrikillä oli ajatuksia mennä uudelleen naimisiin ja hankkia lisää perillisiä, näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kuolemansa jälkeen kuninkaaksi nousi Henrik VII:n toiseksi vanhin poika Henrik VIII.
 
== Jälkeläiset ==
 
Henrik VII:n vanhin tytär Margareeta oli aluksi naimisissa Skotlannin kuninkaan Jaakko IV:n kanssa. Heidän pojastaan tuli kuningas [[Jaakko V]], jonka tytär oli [[Maria I (Skotlanti)|Maria I]]. Margareetan avioliitolla Henrik VII toivoi rikkovansa Skotlannin ja Ranskan välisen "Vanhan liiton", [[Auld Alliance]]n. Margareetan toinen aviomies oli Archibald Douglas; heidän pojanpoikansa [[Lordi Darnley]] nai Maria I:n. Heidän poikansa Skotlannin kuningas [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko VI]] peri Englannin kruunun ja nousi kuninkaaksi nimellä Jaakko I [[Elisabet I]]:n kuoltua. Henrik VII:n toinen aikuiseksi varttunut tytär Maria avioitui ensin Ranskan [[Ludvig XII]]:n kanssa ja kuninkaan kuoltua [[Charles Brandon]]in, Suffolkin herttuan kanssa. Heidän tyttärensä Frances nai Henry Greyn ja näiden yksi lapsista oli [[Lady Jane Grey]], jonka nimissä vanhemmat ja muut sukulaiset yrittivät päästä valtaan Edvard VI:n kuoltua.
 
Kuningas Henrik VII on haudattu [[Westminster Abbey]]hin.
 
== Lähteet ==
 
<div style="font-size: 90%">
{{Viitteet}}
 
{{edeltäjä-seuraaja
|Logo= [[KuvaTiedosto:Edward's crown PD cleaned.png|40px]]
|Edeltäjä = [[Rikhard III]]
|Titteli = [[Luettelo Englannin kuninkaista|Englannin kuningas]]
[[Luokka:Vuonna 1457 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1509 kuolleet]]
 
{{Link FA|sv}}
 
30 448

muokkausta