|
[[Kuva:Gabriel Rein.JPG|thumb|right|Gabriel Rein]]
'''Gabriel Rein''' ([[20. joulukuuta]] [[1800]] [[Jääski]] - [[24. kesäkuuta]] [[1867]] [[Helsinki]]) oli [[Rein (suku)|Rein-sukuun]] kuulunut [[professori]], [[historia]]ntutkija, [[kanslianeuvos]] ja [[Helsingin yliopiston rehtori]].
Reinin vanhemmat olivat kappalainen Karl Rein ja Sofia Dorotea [[Lilius]]. Rein tuli ylioppilaaksi [[Viipuri]]n saksalaisesta koulusta ja valmistui maisteriksi Turussa [[1823]]. Historian dosentiksi hänet nimitettiin [[1825]], konsistorin vakinaiseksi amanuenssiksi [[1829]] ja saksan kielen lehtoriksi [[1832]]. [[Helsingin yliopisto]]n historian professorina hän toimi [[1834]]–[[1861]] ja rehtorina yhteensä neljä kertaa vuosien [[1848]]–[[1858]] aikana. Hän kuului myös Suomen ensimmäisiin [[tilastotiede|tilastotieteilijöihin]], joka toimi [[1856]] perustetun Suomen tilastollisen viraston vt. johtajana kuolemaansa saakka.
Gabriel Rein syntyi 20. joulukuuta 1800 Jääskessä vanhempinaan FM Karl [[Rein (suku)|Rein]] ja Sofia Dorotea [[Lilius]].
Rein tuli historian dosentiksi 1825. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n historian professori 1834–1861, sekä rehtori yhteensä neljä kertaa vuosien 1848–1858 aikana. Hän kuului myös Suomen ensimmäisiin tilastotieteilijöihin.
Gabriel Rein oli erityisesti [[keskiaika|keskiajan]] ja karjalaisten historian tutkija. Hän tutki myös [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] asemaa Suomessa. Suomen historiaan vakiintunut aikakausijako on professori Reinin kehittämä. Tässä hänen mallissaan ns. taitevuosina olivat 1. ristiretki [[1156]], [[Pähkinäsaaren rauha]] [[1323]], kuningas [[Kustaa Vaasa]]n valtaannousu [[1521]], kuningas [[Kaarle XI]]:n kuolema [[1697]] sekä Suomen autonomian ajan alku [[1809]]. Reinin kuoleman jälkeen vuosina [[1870]]–[[1871]] ilmestynyt ja hänen luentokäsikirjoituksistaan koottu ''Suomen historia'' on ensimmäinen merkittävä tällainen teos.
Vuosina 1870–71 ilmestynyt Gabriel Reinin luentokäsikirjoituksista koottu ''Suomen historia'' on ensimmäinen merkittävä tämänniminen teos.
Gabriel Rein kuului [[Lauantaiseura]]an ja oli perustamassa [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]a, jonka esimiehenä hän toimi 1841–53 sekä 1863–67. Hän oli myös aatelissäädyn valtiopäiväedustajana vuosina 1863 ja 1867. ▼
▲Gabriel Rein kuului [[Lauantaiseura]]an ja oli perustamassa [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]a, jonka esimiehenä hän toimi 1841–53[[1841]]–[[1853]] sekä 1863–67[[1863]]–[[1867]]. Hän oli myös [[aatelissääty|aatelissäädyn ]] valtiopäiväedustajanavaltiopäiväedustaja vuosina 1863 ja 1867 , tultuaan aateloiduksi 1856, jolloin hän sai myös kanslianeuvoksen arvon.
Gabriel Reinin poika oli filosofian professori, [[Helsingin yliopisto]]n rehtori ja vt. sijaiskansleri [[Thiodolf Rein]] (s.[[1838]], k.[[1919]])
PuolisoReinin puoliso vuodesta [[1829]] oli Sedig Edla Ekbom (k. [[1849]]), Vaasan hovioikeuden presidentin [[Selim Ekbom]]in sisar. Heidän poikansa oli filosofian professori, Helsingin yliopiston rehtori ja vt. sijaiskansleri [[Thiodolf Rein]] (s.[[1838]], k.[[1919]]).
== LähteitäLähteet ==
* [http://www.riddarhuset.fi/fi/index.php?id=13&sukunro=A232 Adliga ätten nr 232 REIN] - [[Ritarihuone]]
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 616.
{{DEFAULTSORT:Rein, Gabriel}}
| 