Ero sivun ”Motti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
Mottien tuhoamista varten suomalaiset kehittivät talvisodan jälkeen muun muassa 300 millimetrin järeää [[kranaatinheitin]]tä sekä 180mm [[raketinheitin]]tä. Niitä oli tosin ehdotettu jo ennen talvisotaa, mutta puolustusmäärärahojen niukkuus esti projektit. Aseet saatiin vain [[prototyyppi]]asteelle. Kehitystyöhön panostaminen väheni pian, koska jatkosodan alussa eteneminen oli nopeaa ja ylimielisesti [[Neuvostoliitto| Neuvostoliiton]] antautumista pidettiin varmana. [[Natsi-Saksa]]n kärsittyä takaiskuja unohtuneet aseprojektit saivat uutta huomiota, mutta niiden kehitys oli jo myöhäistä.
==Sotahistorian mottitilanteita==
Suurimpia motteja sotahistoriassa on mm. [[Stalingradin taistelu]]ssa ollut saksalaisten mottitilanne. Mottitilanne kesti
[[19. marraskuuta]] [[1942]] - [[31. tammikuuta]] [[1943]] asti. Motissa oli parhaillaan jopa 250000 piiritettyä akselivaltojen
sotilasta. Motista antautui tammikuun lopulla 1943 [[puna-armeija]]lle lopulta noin 90000 miestä.
Suomen sodissa parhaiten muistetaan kenties [[Raatteentien taistelu]], jossa suomalaiset motittivat puna-armeijan [[44. Divisioona]]n. Motissa oli arvion mukaan jopa 13000 puna-armeijan sotilasta. Motin lauettua suomalaiset saivat noin 1100
antautunutta neuvostosotilasta.
|