Ero sivun ”Copyleft” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuollut ja kuopattu |
p GPL -> GNU GPL |
||
Rivi 3:
'''Copyleft''' on [[Richard Stallman]]in kehittämä käsite, joka on tapa levittää [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]] ja teoksia. Sen tarkoitus on, että muokattu teos julkaistaan samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos, jolloin kaikki saavat samat vapaudet teoksen kopiointiin, muokkaamiseen ja levitykseen. Sana "copyleft" on ohjelmoija Don Hopkinsin ideoima<ref>http://www.gnu.org/gnu/thegnuproject.fi.html</ref> humoristinen väännös englanninkielisestä sanasta ''copyright'', suomeksi [[tekijänoikeus]], sillä englanninkielen sana ''right'' voi tarkoittaa sekä [[Oikeus|oikeutta]] (vrt. [[jokamiehenoikeus]]) että ''oikeaa'' ja ''left'' tarkoittaa ''vasenta'' tai ''jätettyä''. Kun oikea muutetaan vasemmaksi, oikeuksia ei enää korosteta, vaan ne jätetään (teoksen saajalle).
Toisin kuin tekijänoikeus, joka syntyy automaattisesti, copyleft vaatii [[lisenssi]]n. Copyleft-lisenssit perustuvat siihen, että ne kumoavat automaattiset tekijänoikeudet sallimalla teoksen vapaan muokkaamisen, kopioinnin, ja käyttämisen omissa teoksissa. Kaikkein käytetyin copyleft-lisenssi on Richard Stallmanin laatima [[
== Historia ==
Richard Stallman keksi copyleftin käsitteen kun hän oli kehittämässä [[Lisp|Lisp-]]tulkkia. [[Symbolics|Symbolics-]]niminen yhtiö pyysi Stallmanilta lupaa käyttää Lisp-tulkkia, ja hän antoi yritykselle [[public domain]] -version ohjelmasta. Symbolics laajensi ja paransi ohjelmaa, mutta kun Stallman halusi nähdä parannukset, Symbolics kieltäytyi. Tämän jälkeen Stallman aloitti työnsä [[suljettu lähdekoodi|suljetun lähdekoodin]] hävittämiseksi.
Stallman katsoi että nykyisen tekijänoikeuslain kumoaminen olisi epäkäytännöllistä, ja alkoi kehittää olemassa olevan lain ympärille uutta lisenssiä, GNU GPL:ää, josta tuli ensimmäinen copyleft-lisenssi. Lisenssin avulla tekijänoikeuksien haltija pystyi varmistamaan, että ohjelman käyttäjät saisivat mahdollisimman monet vapaudet ohjelman käyttöön ja muokkaamiseen, riippumatta siitä kuinka monta johdettua teosta alkuperäisestä ohjelmasta olisi tehty. Alkuperäinen GNU GPL -lisenssi ei antanut kaikille yleisesti samoja oikeuksia, vaan ainoastaan niille, jotka olivat jo saaneet ohjelman. Se oli kuitenkin paras mihin sen ajan tekijänoikeuslakia hyödyntämällä pystyi.<!-- Voisiko tätä selventää? FSF:n oleellisiin vapauksiin kuuluu saada tehdä muutoksia vain oman käyttöön. -->
== Ideologia ==
Rivi 20:
Teoksen ei kuitenkaan tarvitse olla tietokoneohjelma. Jos teos on esimerkiksi kuva, tekijä voi joutua tarkentamaan mitä tarkoitetaan teoksen "lähdekoodilla".
Koska lisenssi koskee ainoastaan teosta eikä lisenssin tekstiä – toisin kuin esimerkiksi [[BSD-lisenssi]] joka on [[public domain]]ia – lisenssiä ei voi vaihtaa, vaan teos pysyy aina "copyleftinä". Tämä copyleftin ominaisuus on saanut osakseen paljon kritiikkiä monelta ohjelmistoyritykseltä. Erityisesti GNU GPL -lisenssiä on kritisoitu sen "virusvaikutuksesta". <ref>http://www-old.hiit.fi/de/valimaki_dl_0502.pdf</ref> Edesmennyt [[Sun Microsystems]] haukkui GNU GPL:ää "rosvoavaksi". <ref>http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=15&news_id=20051744</ref>
== Copyleftin eri tyypit ==
Rivi 26:
=== Vahva ja heikko copyleft ===
''Vahvaan copyleftiin'' kuuluvat lisenssit, jotka vaativat vapauksien säilyvän samoina kaikilla käyttäjillä ja kaikissa johdetuissa teoksissa. Tällainen lisenssi on esimerkiksi aiemmin mainittu GNU GPL. ''Heikko copyleft'' taas sisältää lisenssit, jotka voidaan linkittää yhteen ei-GNU GPL-lisensoitujen teosten kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi kaupallisten ohjelmistojen ei tarvitse julkaista lähdekoodia, jos ohjelma on dynaamisesti linkitetty erilliseen heikkoa copyleftiä-lisenssiä käyttävään kirjastoon. Heikkoa copyleftiä hyödyntävätkin yleensä [[Kirjasto (tietotekniikka)|ohjelmakirjastot]]. Tällaisista lisensseistä tunnetuin on Richard Stallmanin [[
=== Täysi ja osittainen copyleft ===
''Täysi copyleft'' tarkoittaa sitä, että koko teos on copyleft-lisenssin alainen. Joissakin tapauksissa tämä ei kuitenkaan ole paras ratkaisu. ''Osittainen copyleft'' tarkoittaa sitä, että vain osa teoksesta on copyleftin alainen. Tämä mahdollistaa sen, että osa teoksesta voi olla esimerkiksi GNU GPL -lisensoitu ja osa BSD-lisensoitu, jolloin osaa teoksesta voi muokata vähemmin rajoituksin ja käyttää omassa teoksessa ilman että tarvitsee käyttää jotakin tiettyä lisenssiä.
=== Sama lisenssi ===
Rivi 37:
Tavalliset, ei-vapaat ohjelmistolisenssit yleensä rajoittavat oikeutta käyttää hankkimaansa ohjelmaa, sen sijaan että antaisivat lisäoikeuksia. Ohjelman kopioiminen eteenpäin jakamista varten ei ole sallittua ilman eri lupaa ja tätä lupaa ei usein anneta niissäkään tapauksissa, joissa ohjelma on saatavana ilmaiseksi. Hankittuaan ohjelman laillisesti saa, ellei muuta sovita, oikeuden käyttää ja tutkia sitä, tehdä siitä käytön kannalta tarpeelliset kopiot, korjata sen virheitä ja muuntaa sitä tarpeen mukaan<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Tietokoneohjelmia#highlight1 Tekijänoikeuslaki 25 j §]</ref> sekä myydä tai luovuttaa ohjelma toiselle (hävittäen omat kopiot). Näitä oikeuksia yleensä rajoitetaan kaupallisilla lisensseillä – yleensä oikeuksia yritetään rajoittaa vielä enemmän kuin mitä laki sallii. Lähdekoodin puuttuessa ohjelman tutkiminen ja korjaaminen joka tapauksessa ei onnistu kuin hyvin rajallisesti.
Kaikki vapaat lisenssit eivät ole copyleft-lisenssejä. Hyvä esimerkki vapaasta ei-copyleft-lisenssistä on [[BSD-lisenssi]]. Se on vapaa kuten GNU GPL, mutta muokattua teosta saa levittää myös eri lisenssillä. Monet suuret ohjelmistoyritykset eivät pidä vahvoista copyleft-lisensseistä juuri siitä syystä, että lisenssi vaatii julkaisemaan ohjelmien lähdekoodin kaikkien binäärimuodossa levitettyjen tuotteiden mukana. BSD-lisenssi onkin tähän tarkoitukseen sopivampi. Muun muassa [[Apple]]n [[Mac OS X]] -käyttöjärjestelmä sisältää BSD-lisensoitua koodia, ja sen ydin on BSD-pohjainen [[Darwin BSD|Darwin]].
== Copyleft kaupallisessa käytössä ==
Kaupallisessa käytössä copyleftin ongelmana on ollut se, että ohjelmistoyritykset eivät halua julkaista ohjelmiensa lähdekoodeja joista voi olla kilpailijoille hyötyä: copyleft-ohjelmaa ei voi käyttää suljetun ohjelman pohjana. Toisaalta voittoa tavoittelemattomien järjestöjen (esimerkiksi FSF) ohjelmistot ovat saaneet suurta suosiota ja myös kaupalliset toimijat ovat osallistuneet merkittävästi monien copyleft-ohjelmistojen kehittämiseen. Yksi kaupallistetuin copyleft-lisensoitu teos onkin [[Linux (ydin)|Linux]] (osana [[Linux-käyttöjärjestelmä]]). Tunnetuimpia kaupallisia Linux-jakeluita ovat [[Red Hat]]in kehittämä [[Red Hat Enterprise Linux]] ja [[Novell]]in [[SUSE|SUSE Linux]]. <!-- ilman lisämääreitä nämä eivät sovi joukkoon: Tunnettuja ohjelmistoja ovat [[OpenOffice.org]], [[Mozilla Firefox]] ja [[Mozilla Thunderbird|Thunderbird]]. -->
Yksi tapa hyödyntää copyleftiä kaupallisesti on nk. [[kaksoislisensointi]]. Sillä tarkoitetaan käytäntöä, jossa saman ohjelman voi saada käyttöönsä joko copyleft-lisenssillä (yleensä GNU GPL) ilmaiseksi tai tavanomaisella kaupallisella lisenssillä korvausta vastaan. Tämä tuo kehittäjäyhtiölle monet avoimen lähdekoodin hyödyistä, mutta mahdollistaa lisenssitulojen keräämisen osalta käyttäjiä. Toisaalta avoimen koodin kehittäjät saavat ohjelmiston käyttöönsä normaalein copyleft-ehdoin, joten kaksoislisensointi ei ole aiheuttanut juurikaan protesteja. Tunnetuimpia kaksoislisensoituja ohjelmia on [[MySQL|MySQL-]]tietokanta ja [[KDE|KDE:n]] käyttämä [[Qt|Qt-]]kirjasto.
Yritys voi myös käyttää ohjelmistoa sisäisiin tarpeisiinsa tai käyttää sitä myytävän tuotteen pohjana, saaden tulonsa esimerkiksi räätälöimis- tai tukipalveluiden kautta. Näissä tapauksissa copyleft tarjoaa kaikki vapaan ohjelmiston edut, samalla estäen kilpailijoita kehittämästä ohjelmistosta omaa suljettua versiota.
Rivi 50:
* [[Creative Commons]]
* [[Free Software Foundation]]
* [[
* [[Richard Stallman]]
* [[Tekijä (tekijänoikeus)]]
| |||