Ero sivun ”Neutralisaatiotekniikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
//lisätty osioon "katso myös" wp-linkki "rikos" |
//lisätty kielirägit neutralisaatiotekniikoiden englanninkielisiin termeihin; korjattu viittauksen pistevirhe; lisätty kursivointi teoksen nimeen osiossa kirjallisuutta. |
||
Rivi 2:
==Määritelmät==
Klassisiin neutralisaatioihin kuuluvat vastuun kieltäminen (
Neutralisaatiotekniikoihin kuulumattomia suomalaisessa kriminologiassa havaittuja rikosten selitysmalleja nuorisorikollisten joukossa ovat lisäksi itsensä toteuttamisen -malli (rikollinen teko on keino itseilmaisuun) ja tekojen kieli -malli (henkilö viestii teoillaan "pahaa oloaan" tai "huutaa apua". Ensimmäistä voidaan pitää modernin "ymmärrysretoriikan" siirtymisenä rikollisten käyttämäksi järkeistämistekniikaksi ja jälkimmäinen on lähellä klassinen vastuun kieltämisen neutralisaatiotekniikkaa.<ref>Kivivuori 2008, 228</ref>
Rivi 9:
==Esimerkkejä==
'''Vastuun kieltäminen''': "naksahtaminen", humalatila, kavereiden suorittama pakottaminen tai houkuttaminen tekoon, "herjaaminen tai häirintä on vain virtuaalista ([[internet]]-[[kunnianloukkaus]])". Organisaatioissa voidaan esittää väite: "vastuu on organiaatiolla".<ref>Kivivuori 2008, 224-225 ja 229</ref>
'''Vahingon kieltäminen''': "vakuutus korvaa vahingon (omaisuusrikos)", "varastan vain rikkailta tai keskiluokalta (omaisuusrikos)", "nainen haluaa tulla raiskatuksi ([[raiskaus]])". "Yrityksen varojen kavallus on oikeutettu, koska teko on vain 'laina'" ([[kavallus]]). (Kivivuori 2008, 225 ja 229.)
'''
'''Tuomion tuomitseminen''': "Toiset osavaat käyttää järjestelmää paremmin omaksi hyödykseen kuin minä ([[talousrikos]])" ja "viranomaiset 'vainoavat' juuri meidän yritystämme ([[veropetos]])"<ref>Kivivuori 2008, 226 ja 229</ref>.
Rivi 34:
==Kirjallisuutta==
Klassinen neutralisaatioteoria on esitetty teoksessa Sykes, G. & Matza, D. (1957). ''Techniques of Neutralization: A Theory of Delinquency''. American Sociological Review, 22(6), 664-670 (Siponen & Vance 2010, 488).
==Katso myös==
|