Ero sivun ”Bulevardi” versioiden välillä

4 822 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
Pariisin bulevardeja käsittelevä osuus siirretty omaan artikkeliinsa
(Pariisin bulevardeja käsittelevä osuus siirretty omaan artikkeliinsa)
{{Tämä artikkeli|käsittelee tietynlaisia puistokatuja yleisesti. Bulevardiksi nimetystä helsinkiläisestä kadusta on [[Bulevardi (Helsinki)|oma artikkelinsa]].}}
[[Kuva:Grands Boulevards Printemps p1150800.jpg|thumb|right|300px|Pariisin Boulevard Haussmann ja sen varrella oleva tavaratalo [[Printemps]]. Tätä katu ei kuitenkaan kuulu alkuperäiseen Suurten bulevardien ketjuun, vaan haarautuu niiden muodostamasta kehästä ulospäin.]]
{{Korjattava/painotus|eihän näitä pelkästään Pariisissa ole}}
[[Kuva:Viale Spartaco Lavagnini (Firenze) 33.JPG|thumb|Bulevardi Firenzessä]]
 
'''Bulevardi''' tarkoittaa [[puistokatu]]a, jossa on keskimmäisenä ajoradat, joiden reunoilla on puurivi, ja reunimmaisina kevyen liikenteen väylät. Bulevardille käänteinen puistokatu on [[puistokatu|esplanadi]], jossa puisto on keskimmäisenä, ajoratojen välissä.
 
Sana bulevardi on peräisin [[hollannin kieli|hollannin]] sanasta ''bolwerk'', joka tarkoittaa alkujaan paaluista tehtyä vallin tukirakennelmaa<ref>Nykysuomen laitos ja Suomalaisen kirjallisuuden seura: Nykysuomen sivistyssanakirja, 4. painos 1979, ISBN 951-0-09108-1</ref> ja lainattiin siinä merkityksessä jo keskiajalla [[ranskan kieli|ranskaan]] muodossa ''boulevard''.<ref name=Jones185>Colin Jones: Paris, Biography of a City, s. 185-186, Penguin Books 2006, ISBN 978-0-140-28292-4</ref> Sanan merkityksen muuttuminen johtuu siitä, että aikojen kuluessa monissa kaupungeissa, erityisesti [[Pariisi]]ssa, on kaupunkiasutus laajentunut vanhojen [[kaupunginmuuri]]en ulkopuolelle, minkä jälkeen vanhat muurit valleineen ja tukirakennelmineen on purettu ja niiden paikalle rakennettu kaupungin keskustaa kiertävien puistokatujen ketju. Pariisiissa tällaisten puistokatujen nimessä on säilynyt sana ''Boulevard'', jota sittemmin on alettu käyttää muistakin puistokaduista. [[Pariisin bulevardit]] muodostavatkin kaupungin keskiosien ympärille kolme samankeskistä kehää. Samaan tapaan myös esimerkiksi [[Wien]]in [[Ringstraße]] sijaitsee 1800-luvulla puretun, jo kauan sitä ennen kaupungin sisään jääneen kaupunginmuurin paikalla.
 
Myöhemmin nimitystä bulevardi on kuitenkin alettu käyttää muistakin kuin vanhojen puolustusmuurien kohdalla sijaitsevista puistokaduista. Suomessakin muun muassa Helsingissä on [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]]-niminen puistokatu.
 
== Pariisin bulevarditLähteet ==
{{viitteet}}
 
== Katso myös ==
[[Kuva:Grands Boulevards Printemps p1150800.jpg|thumb|right|300px|Pariisin Boulevard Haussmann ja sen varrella oleva tavaratalo [[Printemps]]. Tätä katu ei kuitenkaan kuulu alkuperäiseen Suurten bulevardien ketjuun, vaan haarautuu niiden muodostamasta kehästä ulospäin.]]
[[Kuva:Viale Spartaco Lavagnini (Firenze) 33.JPG|thumb|Bulevardi Firenzessä]]
 
* [[Bulevardi (Helsinki)]]
Pariisissa ja muissa Ranskan kaupungeissa käytetään puistokatujen nimissä käytetään vaihdellen sanaa ''Avenue'' tai ''Boulevard''. Tavallisimmin Avenue -nimiset kadut johtavat kaupungin keskustasta tai vanhimmasta osasta kohti sen laitoja, kun taas Boulevardit kiertävät keskikaupunkia kehämäisesti, esimerkiksi Pariisissa useina sisäkkäisinä samankeskisinä kehinä. Nimiä annettaessa tätä sääntöä ei kuitenkaan ole noudatettu täysin johdonmukaisesti, vaan siitä on joukko poikkeuksiakin. Niinpä Pariisin vanhimmasta osasta, [[Île de la Cité]]ltä, johtaa lähes suoraan pohjoiseen ''Boulevard Sébastopol'' ja sen jatke ''Boulevard Strasbourg'' ja samalta saarelta etelään [[Quartier latin]]in pääväylä ''[[Boulevard Saint-Michel]]''.
* [[Pariisin bulevardit]]
 
Pääosa Pariisin bulevardeiksi nimetyistä kaduista kuitenkin sijaitsee entisten kaupunginmuurien kohdalla. Ne muodostavat kolme sisäkkäistä samankeskistä kehää, jotka kiertävät kaupungin sisäosia eri aikoina rakennettujen muurien kohdalla. Vanhimmat ovat niin sanotut ''suuret bulevardit''. Ne rakennettiin 1670-luvulla, [[Ludvig XIV]]:n aikana tuolloin purettujen kaupunginmuurien paikalle<ref name=Jones185 />. Ludvig XIV katsoi, että muurit olivat käyneet turvallisuusmielessä tarpeettomiksi<ref name=Jones185 />, jota paitsi kaupunkiasutus oli jo alkanut laajeta niiden ulkopuolelle. Purettujen muurien kohdalle rakennettu bulevardien ketju johtaa kaupungin keskiosien pohjoispuolitse [[Place de la Concorde]]lta [[Bastilji]]n aukiolle. Vanhoista porteista on bulevardien varrella säilynyt kaksi, ''Porte Saint Denis'' ja ''Porte Saint Martin'', paikoilla, joista aikoinaan alkoivat [[Saint Denis]]iin ja [[Saint Martin]]iin johtavat maantiet.
 
[[Seine]]n eteläpuolella samojen keskiaikaisten muurien paikalla on vain tavallisia kapeita katuja. 1800-luvulla sinne tosin rakennettiin [[Boulevard Saint-Germain]]<ref>Jones, s. 356</ref> yhdistämään Seinen pohjoispuolella olevan bulevardiketjun molemmat päät toisiinsa, joten yhdessä niiden kanssa se nykyisin muodostaa täyden ympyrän. Nykyisen Boulevard Saint Germainin kohdalla kaupuginmuuri ei kuitenkaan ole koskaan sijainnut.
 
1780-luvulla, muutamaa vuotta ennen [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumousta]], rakennettiin tullivalvontaa varten uusi kaupunginmuuri, ''Mur des Fermiers généraux'', muutamia kilometrejä aikaisemmin purettua ulommaksi, jolloin sen sisään jäivät uudet laitakaupungitkin.<ref>Jones, s. 244</ref> Tämä muuri jäi lyhytikäiseksi, mutta sen kohdalla sijaitsee nykyisin Pariisin keskiosia joka puolelta kiertää toinen bulevardikehä<ref>Jones, s. 358-359</ref> Pariisin suuri [[Riemukaari (Pariisi)|Riemukaari]] rakennettiin 1800-luvun alussa alkujaan muurin portiksi kohtaan, jossa keskustasta länteen johtanut, jo 1600-luvulla rakennettu Avenue des [[Champs-Élysées]] kulki muurin poikki. Riemukaarta ympäröivä Place Charles de Gaulle (Place de l'Étoile) ympäröivine rakennuksineen rakennettiin kuitenkin nykyiselleen vasta [[Napoleon III]]:n aikana.<ref>Jones, s. 357</ref> Tämän bulevardikehän varrella sijaitsee muitakin huomattavia aukoita kuten idässä [[Place de la Nation]] ja kaakossa Place de l'Italie.
 
Niinkin myöhään kuin 1840-luvulla Pariisin ympärille rakennettiin vielä uusi puolustumuuri, ''Thiersin muuri'', entistäkin ulommaksi.<ref name=Jones336>Jones, s. 336</ref> Hieman muurin sisäpuolelle rakennettiin samalla sisäpuolelle rakennettiin samalla Pariisia kiertävä tie, jonka eri osilla on eri nimiä, mutta joista käytetään myös yhteisnimitystä ''Boulevards des Maréchaux'' (''Marsalkkojen bulevardit'').<ref name=Jones336 /> Tämä muuri tuli vuonna 1860 myös Pariisin kunnalliseksi rajaksi,<ref>Jones, s. 359</ref> joka kulkee suurimmaksi osaksi samalla kohdalla erikseen. Tämän uloimman muurin porttien kohdalla on nykyisin joukko aukioita, joiden nimissä on sana ''Porte'' (portti) sekä sen paikkakunnan nimi, jonne portilta alkanut maantie johti. Esimerkiksi ''Porte d'Orléans'''ilta alkoi [[Orléans]]iin johtava maantie. Muuri kuitenkin purettiin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen,<ref name=Jones454>Jones, s. 454</ref> ja 1960-luvulla sen kohdalle, siis hieman Marsalkkojen bulevardien ulkopuolelle, rakennettiin Pariisia kiertävä kehämäinen [[moottoritie]], Boulevard [[Périphérique]].<ref name=Jones454 />
Muista Pariisin puistokaduista suuri osa on rakennettu vasta [[Napoleon III]]:n valtakaudella vuosien 1850-1870 välisenä aikana. Rakennustöitä johti paroni [[Georges Eugène Haussmann]].<ref>Jones, s. 354-356</ref> Uudelleenjärjestelyt merkitsivät varsinkin kaupungin vanhimmissä osissa laajoja rakennusten purku- ja uudelleenrakennustöitä.
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Kadut]]
96 206

muokkausta