Wikipedia

Ero sivun ”Douglas DC-2” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Tietoa siirretty Hanssin-Jukka-artikkeliin, DC-koneiden historiaa Suomessa raiteilleen, viitteitä lisätty, pakinateksti ja tarpeettomat linkit pois
Rivi 1:
{{Yhdistettävä|Hanssin-Jukka|Osuus siirrettävä luotuun artikkeliin.}}
{{Lentokone2
| nimi = Douglas DC-2
Rivi 21 ⟶ 20:
'''Douglas DC-2''' (''Douglas Commercial 2'') oli 14-paikkainen kaksimoottorinen matkustajalentokone, jonka valmistuksen [[Douglas Aircraft Company]] aloitti vuonna [[1934]]. Se oli tehtaan vastaus [[Boeing 247]]-matkustajakoneelle. Vuonna [[1936]] Douglas alkoi valmistaa suurempaa versiota, [[Douglas DC-3]]:a.
 
1930-luvun alussa matkustajakoneet olivat puurunkoisia, mutta kasvava liikenne ja matkustajakoneiden turvallisuusvaatimukset saivat tehtaat suunnittelemaan kokometallisia koneita. [[United Airlines]] oli varannut Boeing 247-konemallin yksinoikeudella itselleen. Tämän vuoksi [[TWA|Transcontinental and Western Air]] pyysi lentokonetehtaita suunnittelemaan sille kolmimoottorisen metallirunkoisen koneen. Douglas vastasi tähän aluksi kaksimoottorisella 12--paikkaisella [[Douglas DC-1|DC-1]]-koneella. Tämä prototyypiksi jäänyt kone ei kelvannut sellaisenaan, joten Douglas kasvatti konetta hieman ja vaihtoi moottorit tehokkaimpiin. Tästä syntyi Douglas DC-2-kone.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.centennialofflight.gov/essay/Aerospace/Douglas-1930s/Aero28.htm Centennialofflight| Nimeke = Douglas Aircraft Builds the DC-1 and DC-2 | Tekijä = Rumerman, Judy | Julkaisu = centennialofflight.gov] | Julkaisija = U.S. Centennial of Flight Commission | Viitattu = 28.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
TWA tilasi 20 '''DC-2'''-konetta, joissa oli 14 matkustajapaikkaa. Euroopassa konetta osti [[KLM]], [[LOT]], [[Swissair]], CLS ja LAPE. Eurooppaan myydyt koneet koottiin [[Fokker]]illa Hollannissa (vastaavasti Fokkerin Yhdysvaltoihin myymiä koneita koottiin Fordin tehtaissa.)
 
DC-2-konetta rakennettiin 156 kappaletta.
 
== KäyttöDC-2-koneet Suomessa ==
Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi [[Carl Gustav von Rosen]] järjesti Ruotsissa kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla lahjoitettiin [[Suomen Ilmavoimat|Suomen ilmavoimille]] DC-2-kone, joka sai rekisteritunnuksen DO-1 sekä nimen [[Hanssin-Jukka]]. Se oli valmistunut [[5. tammikuuta]] [[1935]]. Kone palveli kuljetuskoneena talvi- ja jatkosodassa. Talvisodassa koneella suoritettiin yksi pommituslento, joka jouduttiin keskeyttämään toiseen moottoriin tulleen vian takia. Kreivi von Rosen toimi tällä koneen ainoalla pommituslennolla ohjaajana.<ref name="heinonen_s.133">Heinonen 1992 s. 133</ref> DO-1 oli Ilmavoimien käytössä 1. kesäkuuta 1955 saakka, jonka jälkeen se toimi Hämeenlinnassa kahvilana vuosina 1959–1981.<ref name="heinonen_s.134">Heinonen 1992 s. 134</ref> Kone on nykyään Sotamuseon omistuksessa, sijoituspaikkanaan Keski-Suomen ilmailumuseo, ja sen entisöinti on aloitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ilmavoimien_ensimmainen_kuljetuskone_entisoidaan_1763262.html | Nimeke = Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 15.6.2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 15.6.2010}}</ref>
 
Aero tilasi maaliskuussa [[1941]] Saksasta kaksi Douglas DC-2 konetta, jotka saksalaiset olivat saaneet haltuunsa Tšekkoslovakian miehityksen yhteydessä. Koneet, joille annettiin nimet Sisu (sn 1562) (ensin OH-DLB, myöhemmin uudelleenrekisteröitynä OH-LDB) ja Voima (OH-LDA), tuotiin Suomeen huhtikuussa, ja ne aloittivat liikenteen kesäkuussa 1941. VoimaAeron ostettiinlentäjien jatkosodankieltäydyttyä aikanaenää Aero-Oy:ltälentämästä ilmavoimillehuonokuntoisilla koneilla, jossane senostettiin nimeksiilmavoimille annettiin18. maaliskuuta 1949 ja muunnettiin sopiviksi ilmakuvauskäyttöön. Ilmavoimissa koneet saivat tunnukset DO-2 (Isoo-Antti) ja DO-3 (Pikku-Lassi). DO-2 ja DO-3 varustettiin alkuperäisten moottorien käyttöiän loputtua Bristol Mercury XV -voimalaitteilla.<ref name="heinonen_s.134"/>
 
RunkoDO-3 vaurioitui Malmin kentällä 7. helmikuuta 1951 nousussa sattuneen moottoririkon vuoksi.<ref name="heinonen_s.134"/> Kone myytiin romuksi pakkolaskun jälkeen. Romukauppias teki koneen rungosta leikkimökin lapsilleen, ja se siirrettiin Löparön saareen Helsingistä itään, ja sielläjosta se saikinluovutettiin olla[[Suomen kunnes romukauppiaan perikunta luovuttiilmailumuseo]]lle senvuonna Ilmailumuseolle1986.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=Douglas-DC-2-runko | Nimeke = Douglas DC-2-115 (runko)| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomen Ilmailumuseosäätiö| Viitattu = 22.1.2010}}</ref><ref name="heinonen_s.134"/>▼
[[Pauli Hirvonen]] kertoo kirjassaan ''Selvä nousuun, Caravelle!'' erikoisesta episodista DC-2 -koneen kohdalla; Kemistä Vaasan kautta Helsinkiin matkalla ollut [[Finnair|Aero Oy:n]] DC-2 OH-LDA "Voima" (Ex CLS OK-AIB ,ex Lufthansa D-AAIB) menetti syksyllä 1948 länsirannikon yläpuolella toisen moottorinsa joka teki kertakaikkisen lakon. Kokenut lentäjä, lentokapteeni Helge Laitinen, sai koneen keinoteltua jopa normaaliin laskuun tasaiselle pätkälle Kalajoen hiekkarantoja. Ensin hän aikoi yrittää Ylivieskan miten kuten riittävälle kentälle, mutta jäljellä oleva moottori ylikuumeni ja uhkasi leikata kiinni, joten lentäjä valitsi tasaisen rannan - ja kun huomasi että tasaista hiekkaa oli parikin kilometriä luopui myös ensin aikomastaan [[mahalasku]]sta ja käski mekaanikon pumpata laskutelineet ulos. Laskeutumisesta tulikin lähes normaali - olosuhteet huomioon ottaen.
 
DO-2 lensi tyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa [[9. huhtikuuta]] [[1956]].<ref name="heinonen_s.134"/>
Matkustajat vietiin muilla keinoin Vaasaan, paikalle tuotiin vaihtomoottori ja kone kunnostettiin, minkä jälkeen se lensi Vaasan kautta Helsinkiin.
 
DC-2 koneet "Voima" ja "Sisu" muunnettiin Aeron rahtikoneeksi v 1947, mutta ne poistettiin käytöstä jo seuraavana vuonna koska lentäjät kerta kaikkiaan kieltäytyivät edes nousemasta niihin saati lentämästä moisilla.
Koneet vietiin säilöön Malmille v. 1948, kunnes ilmavoimat hankkivat ne käyttöönsä 18.3 49.
 
"Voima" eli "Isoo Antti" poistettiin käytöstä 14.3.1956.
 
Sisu myytiin ilmavoimille vuonna [[1949]] tunnuksella DO-3 ja sen nimeksi annettiin Pikku-Lassi. Se romuttui Malmin kentällä [[7. helmikuuta]] [[1951]] nousussa sattuneen moottoririkon vuoksi. DO-1 oli Ilmavoimien käytössä [[1. kesäkuuta]] [[1955]] saakka. DO-2 lensi tyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa [[9. huhtikuuta]] [[1956]].
 
DO-1 varustettiin jo Välirauhan aikana venäläisellä sotasaalismoottorilla, koska alkuperäistä ei voitu hankkia tilalle. Myöhemmin toinenkin moottori vaihdettiin venäläiseksi. Myös DO-2 ja DO-3 varustettiin venäläisillä moottoreilla sekä myöhemmin 1950-luvulla Bristol Mercury-voimalaitteilla, joita oli saatavilla Ilmavoimien romutettua suuren osan Blenheim-koneista.
=== Museokoneita Suomessa ===
[[Hanssin-Jukka|Hanssin-Jukan]] lennettyä viimeisen lentonsa 1950-luvun puolivälissä se määrättiin romutettavaksi. [[Hämeenlinna]]lainen entinen lentomestari Osmo Rantala, joka toimi Hämeenläänin Metsästysseuran nuoriso-osaston puheenjohtajana, sai ajatuksen ostaa kone. Hän teki puolustusministeriön kanssa kaupat Hanssin-Jukasta ja ilmavoimien toisesta DC-2:sta, Isoosta-Antista, joka kuitenkin päätyi romutettavaksi. Hanssin-Jukan Rantala lahjoitti ampumaseuralle ajatuksenaan, että siitä tehtäisiin kaupunkilaisille nuorisokahvila, jonka tuotolla tuettiin seuran nuorisotyötä ja rahoitettiin uutta ampumarataa. Koska koneelle ei saatu lentolupaa siirtolentoon se purettiin osiin ja kuljetettiin [[Luonetjärvi|Luonetjärveltä]] Hämeenlinnaan kolmella kuorma-autolla. Kuljetus saapui Hämeenlinnaan aprillipäiväksi [[1959]] ja koottiin talkoovoimin. Tässä yhteydessä koneeseen palautettiin vielä jäljellä olleet alkuperäiset moottorit<ref name="hanssinjukka">[http://www.hameenlaaninmetsastysseura.net/historia/lisatekstit/hanssinjukka.html Hämeenläänin mesästysseura.net]</ref>. Kone sisustettiin normaalilla kahvilakalustolla eli kevyillä pöydillä ja irtotuoleilla, koska se katsottiin toimivimmaksi. Seinille kiinnitettiin valokuvia ilmavoimien siihenastisesta kalustosta ja lyhyt tiivistelmä koneen värikkäistä vaiheista. Kahvilatoiminta lähtikin hyvin käyntiin. Koneelle teetettiin jopa oma turistiviiri ja hihamerkki, joita on molempia säilynyt runsaasti paikalla kahvila-aikana käyneiden kokoelmissa.
 
Hanssin-Jukka toimi [[20. elokuuta]] 1959<ref name="hanssinjukka" /> lähtien vuoteen [[1974]] asti kahvilana, mutta 1970-luvulla kahvilatoiminta ei enää vetänyt väkeä, eikä Ampumaseuralla ollut varoja koneen kunnostamiseen. Kahvilatoiminta kuitenkin sinnitteli jotenkin, ajoittain satunnaisesti auki ollen, aina vuoteen 1981 asti, jolloin se oli kerta kaikkiaan pakko lopettaa pelkkää tappiota tuottavana.
 
Koska Hämeenlinnan kaupunkikaan ei ollut kiinnostunut suositun matkailunähtävyytensä kunnostuksesta, kone jäi säiden armoille, kunnes Karjalan lennoston kilta osti koneen [[Keski-Suomen ilmailumuseo]]lle vuonna [[1983]]<ref>[http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=328 Ilmavoimat.fi]</ref>. Kone on edelleen museon hallussa ja sen kunnostaminen näyttelykoneeksi aloitettiin kesällä 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ilmavoimien_ensimmainen_kuljetuskone_entisoidaan_1763262.html | Nimeke = Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 15.6.2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 15.6.2010}}</ref>
 
[[Suomen ilmailumuseo]]lla on omistuksessaan DO-3:n runko. Kone myytiin romuksi pakkolaskun jälkeen mutta romukauppias tekikin koneen vielä vahvarakenteisesta rungosta leikkimökin lapsilleen. Pyrstö, siivet, moottorit ja laskutelineet sen sijaan menivät romutettaviksi.
▲Runko siirrettiin Löparön saareen Helsingistä itään, ja siellä se saikin olla kunnes romukauppiaan perikunta luovutti sen Ilmailumuseolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=Douglas-DC-2-runko | Nimeke = Douglas DC-2-115 (runko)| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomen Ilmailumuseosäätiö| Viitattu = 22.1.2010}}</ref>
 
== Tekniset tiedot ==
 
Rivi 78 ⟶ 57:
* {{Kirjaviite| Tekijä= Heinonen, Timo | Nimeke= Thulinista Hornetiin - 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita | Julkaisija= Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo | Vuosi= 1992 | Tunniste= ISBN 951-95688-2-4}}
* {{Kirjaviite| Tekijä= Donald, David | Nimeke= The encyclopedia of world aircraft | Julkaisija= Enderby: Blitz | Vuosi= 1997 | Tunniste= ISBN 1-85605-375-X}}
* [http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=44714&main=54 Hämeen Sanomat: Hanssin-Jukka, Jakartan reitiltä Rantatorille]
* {{Kirjaviite| Tekijä= Hirvonen, Pauli| Nimeke= Selvä nousuun, Caravelle! - Aerosta, sen lentäjistä, lentoemännistä ja mekaanikoista|Julkaisija= Otava|Vuosi=1958|Tunniste= }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 86 ⟶ 63:
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Douglas DC-2|Douglas DC-2}}
* [http://www.daveswarbirds.com/usplanes/aircraft/dc-2.htm Douglas DC-2 Article] {{en}}
* [http://www.centennialofflight.gov/essay/Aerospace/Douglas-1930s/Aero28.htm Centennial of Flight Commission on DC-1 and -2]
* [http://www.rcaf.com/aircraft/transports/dc2/index.php?name=DC-2 DC-2 Article]
* [http://www.planefacts.co.uk/cards/douglas/pages/douglas_dc2_jpg.htm DC-2]
* [http://1000aircraftphotos.com/Contributions/Coates/2220.htm DC-2 Image]
* [http://www.airliners.net/search/photo.search?aircraft_genericsearch=Douglas%20DC-2%20(C-39%2F42%2FR2D)&distinct_entry=true Airliners.net DC-2 Images]
* [http://airliner.narod.ru/airliners1931-35/dc-2-airlines.htm Dc-2 Text and Images]
* [http://areena.yle.fi/video/1066944 Hanssin Jukan kunnostus Yle Areenassa]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_DC-2”