Ero sivun ”Heikki Meriläinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Typot
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
p Typo
Rivi 3:
Meriläisen vanhemmat olivat huonemies Mikko Meriläinen ja Sanna Korhonen. Hän joutui lähtemään ankaran uskonnollisesta kodistaan 24-vuotiaana erimielisyyksien vuoksi ja toimi sen jälkeen [[seppä]]nä, maanmittarin apulaisena ja pienviljelijänä. Hän oli muun muassa runoilija [[Eino Leino]]n isän maanmittari Anders Lönnbohmin apulaisena hakkaamassa [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n välistä rajalinjaa [[Nurmes|Nurmeksen]] ja [[Inari]]n välillä.
 
Meriläisen vaimon kotitila, jota Meriläinen hoiti ja jossa jossa hän oli pitänyt yksityistä kansakoulua, joutui vararikkoon ja oli myytävä. Meriläinen itse sai vankeutta oikeuden moittimisesta. Vuonna [[1899]] hän muutti pois Sotkamosta ostettuaan Päätalo-nimisen tilan Paltamosta. Myöhemmin hän rakensi ja raivasi Peltoniemen uudistilan [[Mieslahti|Mieslahteen]] [[Oulujärvi|Oulujärven]] rannalle, jossa asui kuolemaansa saakka.
 
Opittuaan kirjoittamaan vaimonsa opastuksella Meriläinen alkoi koota ja kirjoittaa muistiin [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kokoelmiin kansanperinnettä. Hän teki tätä varten matkoja seuran stipendiaattina [[Venäjän Karjala]]an, [[Lappi]]in ja [[Pohjanmaa]]lle, alkaen vuodesta [[1890]]. [[Kansanrunousarkisto]]ssa on 4 439 Meriläisen keräämää tekstiä, valtaosa taikoja ja loitsuja. Hän on niitä eniten keränneitä suomalaisia.