Ero sivun ”Korsika” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  9 vuotta sitten
p
Korsika on vuoristoinen ja harvaan asutettu. Sen itärannikko on maanmuodostukseltaan tasaista ja suoraa, länsirannikolla on puolestaan lukuisia lahtia ja kallioista rantaa. Sisämaassa on suura metsäalueita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =John Ardagh ja Colin Jones | Nimeke =Cultural Atlas of France | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu =284 | Selite = | Julkaisupaikka =Oxford | Julkaisija =Facts On File | Tunniste =ISBN 0-8160-2619-X | Kieli ={{en}} }}</ref> Korsika asettui nykyiselle paikalleen mantereiden liikkeessä noin 18&nbsp;000&nbsp;000 vuotta sitten<ref name="Ardito, Gambaro, Magri 2003, s. 37" />. Sisämaan vuoret yltävät 2&nbsp;500 metrin korkeuteen ja niistä suurimmat ovat [[Monte Cinto]] (2&nbsp;706 m), [[Monte Rotondo]] (2&nbsp;622 m), [[Monte Pardo]] (2&nbsp;393 m) ja [[Monte d'Oro]] (2&nbsp;389 m). Vuoriston puuraja on 1&nbsp;500 metrin korkeudella. Saaren keskiosat ovat metsän peitossa lukuun ottamatta tulen tuhoamia alueita ja laaksojen pohjia. 500–800 metrin korkeudella metsissä kasvaa [[kastanja]]a, joita alueelle istuttivat genovalaiset. Ne olivat aikoinaan vuoriston asukkaiden merkittävin ruuanlähde. 700–1500 metrin korkeudessa sijaitsevat [[Forêt d'Aïtone]]n, [[Forêt de Vizzavona]]n ja [[Forêt de Valdo-Niello]]n metsäalueet. Näitä metsiä hallitsee [[euroopanmustamänty]]. Matalemmilla alueilla maasto on mäkistä ja kasvaa heinikkoa. Näillä alueilla kasvatetaan myös usein [[oliivi]]a, jota voidaan kasvattaa 600 metrin korkeuteen saakka. Vielä matalemmilla alueilla [[Cap Corse]]ssa ja [[Nebbio]]n alueen rannikkotasangoilla kasvatetaan [[viinirypäle|viinirypäleitä]] sekä sitrushedelmiä. Rannikolla kasvaa myös [[eukalyptus]]puita, joita istutettiin soisille alueille vuonna 1866 malarian kitkemiseksi. Rannikolla kasvaa [[tammi|tammia]] sekä kaupunkien tuntumassa Korsikalle tuotuja istutettuja palmuja. Lisäksi Porto-Vecchion ja Calvin alueilla kasvaa tiheitä [[varjostinkuusi]]metsiä.<ref name="Ardito, Gambaro, Magri 2003, s. 16-17">Ardito, Gambaro, Magri 2003, s. 16-17</ref>
 
Nisäkkäistä saarella on muun muassa [[villisika|villisikoja]] ja [[mufloni|mufloneja]], sekä hiljattain takaisin saarelle tuotu [[saksanhirvi|saksanhirven]] alalaji korsikanhirvi (''Cervus elaphus corsicanus''). Matelijoista korsikallaKorsikalla elää muun muassa [[kreikankilpikonna]], kaksi endeemistä ''[[Podarcis]]''-suvun liskolajia ja ihmiselle vaaraton [[pensaskäärme]]. Rannikolla on runsaasti lintuja ja niihin lukeutuvat esimerkiksi [[sääksi]], eri [[lokit]], [[merimetsot]] ja suurikokoinen [[partakorppikotka]].<ref name="Ardito, Gambaro, Magri 2003, s. 16-17" />
 
[[Parc Naturel Régional de la Corse]] puisto kattaa suuren osan Korsikaa. Pinta-alaa pustiollapuistolla on 3&nbsp;300 km². Puisto perustettiin vuonna 1972 luonnon ja paikallisten elintapojen suojelemiseksi.<ref>Ardito, Gambaro, Magri 2003, s. 99</ref>
 
==Hallinto==
249

muokkausta