Ero sivun ”Muutto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Linnut ovat sopeutuneet maapallon vuodenaikojen rytmiin jo miljoonien vuosien ajan, ja niille on kehittynyt omalaatuinen muuttoa säätelevä mekanismi, jonka toimintaa ei vielä täysin tunneta. Tärkeimpiä muuton käynnistäviä tekijöitä ovat ''valon määrä'', ''ravinnon määrän ja laadun muutos'', ''lämpötilan muutos'' ja ''sulkasadon ja lisääntymiskierron päättyminen''. Nämä tekijät saavat aikaan muutoksia linnun fysiologiassa. ''Sisäinen muuttovire'' on erityisen tärkeä [[tropiikki|tropiikissa]] talvehtivilla hyönteissyöjälinnuilla, sillä esim. säätilalla ja ravinnon määrällä ei näyttäisi siellä olevan juurikaan merkitystä.
Ottakaamme pari esimerkkiä Suomessa pesivistä linnuista. ''[[Luhtakerttunen]]'' on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii eteläisessä Afrikassa. Se saapuu Suomeen kesäkuun alussa ja ryhtyy heti pesimäpuuhiin. Pesimäkierto kestää n. 6-7 viikkoa, minkä jälkeen aikuiset linnut alkavat valmistautua syysmuuttoon syömällä itsensä lihaviksi, so. keräämällä suuren rasvavaraston. Luhtakerttunen muuttaa öisin, ja sen muuttostrategiana on lentää mahdollisimman pitkälle yön aikana ja levätä seuraava päivä. Suurten rasvavarastojen ansiosta sen ei tarvitse käyttää seuraavaa päivää ruokailuun, vaan se voi levätä. Kerttusilla ei ole
[[Pajusirkku]] on runsas, koko Suomessa pesivä rantojen lintu. Pääosa pajusirkuistamme saapuu huhtikuussa, ja ryhtyy tuota pikaa pesimäpuuhiin. Pajusirkut pesivät melko säännöllisesti 2 kertaa lisääntymiskauden aikana, eli pesimäkierron pituus on n. 3 kuukautta. Aikuisten sulkasato alkaa jo pesimäkierron loppuvaiheessa, ja kestää 7-8 viikkoa. Sulkasato päättyy syyskuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen sirkut alkavat valmistautua muutolle. Päämuutto tapahtuu syyskuun lopulla. Ne eivät kerää niin suuria rasvavarastoja kuin kerttuset, sillä ne eivät muuta niin kauaksi, vaan pajusirkut talvehtivat [[Italia]]n, [[Sveitsi]]n ja [[Saksa]]n kosteikoilla ja pensaikoissa. Pajusirkutkin muuttavat pääasiassa öisin. Päivällä ne ruokailevat ja lepäävät. Perillä Italiassa ne ovat marras-joulukuussa. Täällä ne viettävät 2-3 kuukautta, usein sangen koleissa olosuhteissa. Niillä ei ole sulkasatoa talvella. Koska pajusirkku syö pääasiassa siemeniä, se ei ole riippuvainen hyönteisten massaesiintymisistä, ja pystyy viettämään elämänsä pääosan viileissä olosuhteissa.
Rivi 14:
Myös joillakin ihmisryhmillä on perinteistä vuodenkiertoon liittyvää muuttoliikettä, jossa kuljetaan joka vuosi samoille alueille esimerkiksi ruoanlähteiden perässä. Tällainen [[kiertolaisuus]] eli [[nomadismi]] on ikivanhaa, ja säilynyt samankaltaisena vuosituhannet. Nomadismista eroaa jyrkästi [[
siirtolaisuus]], joka ei yleensä perustu traditioon, ja johon ei liity olennaisena ja perinteen määräämänä osana takaisin paluuta yleensä vuoden kuluessa. Siirtolaisuuteen osallistuvat valloittavat uusia asuinalueita. Tällaisia juuriltaan uusille asuinalueille lähteviä kutsutaan esimerkiksi [[siirtolainen|siirtolaisiksi]] tai [[maahanmuutto|maahanmuuttajiksi]]. Kolmas suuri muuttajaryhmä ovat [[pakolainen|pakolaiset]], jotka joutuvat lähtemään kotimaastaan sotien, nälänhädän tai luonnonkatastrofien seurauksena. Heidän sopeutumisensa uusiin oloihin on kaikkein vaikeinta, sillä heidän lähtönsä ei perustunut vapaaehtoiseen muuttamiseen, ja siksi uuteen ja erilaiseen kulttuuriin oppiminen on vastentahtoista ja kaipuu entiseen rajoittaa mukautumista.
{{tynkä}}
|