Ero sivun ”Puolan–Liettuan sota” versioiden välillä

Vilna oli ollut [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] vanha pääkaupunki, ja sen asemaa liettualaisille onkin kuvailtu samankaltaiseksi kuin Jerusalemin asemaa juutalaisille. Vilnan kaupungin valtaväestön muodostivat kuitenkin juutalaiset ja puolalaiset, ja sitä ympäröivällä maaseudulla asui sekaisin valkovenäläisiä ja liettualaisia. Puolassa taas suuniteltiinsuunniteltiin entisen [[Puola-Liettua]]n kaltaisen valtiorakennelman luomista uudelleen. Osana tätä politiikkaa puolalaiset olivat vallanneet Vilnan vuonna 1919. Länsivallat olivat sopineet Puolan itärajaksi niinsanotunniin sanotun [[Curzonin lina]]n, jolla tunnustettiin Puolan valta Suwalkin ja Seinain alueilla, mutta jossa Vilnan kysymys jätettiin ratkaistavaksi myöhemmässä alueellisessa kongressissa. [[Neuvosto-Venäjä]] teki rauhansopimuksen Liettuan kanssa vuonna 1920 tunnustaen Vilnan sekä Trakain, Lydan, Gardinasin ja Seinain alueet Liettualle kuuluviksi. Alueet olivat tuolloin Puolan miehittämiä ja tästä syystä Liettua salli Neuvosto-Venäjän siirtää joukkoja oman alueensa halki koko [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota|Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan]] ajan.<ref>Kallio 2009, s. 201</ref>

Iso-Britannia painosti Puolaa luovuttamaan sotatilanteen vuoksi Liettualle ja Puola lupasikin tehdä näin 10. heinäkuuta 1920. Puna-armeija lähestyi kaupunkia idästä ja liettualaiset lännestä, ja liittoutuneet olisivat halunneet Puolan luovuttavan kaupungin mielumminmieluummin Liettualle kuin puna-armeijalle. Puolalaiset kuitenkin viivyttelivät joukkojen poissiirtämisessä niin pitkään, että puna-armeija ehti kaupunkiin ennen liettualaisia. Neuvosto-Venäjä ei rauhansopimuksestaan Liettuan kanssa huolimatta luovuttanut aluetta Liettualle ennen [[Vistulan taistelu|Vistula]]-joella kärsimäänsä tappiota. Vilna luovutettiin Liettualle 27. heinäkuuta 1920.<ref name="Kallio 2009, s. 202">Kallio 2009, s. 202</ref>

Liettualaisten vallatessa alueita joilta puna-armeija vetäytyi he ylittivät Curzon linjan Seinaissa ja eräillä muilla alueilla. Puolalaisilla riitti taas parantuneen sotilaallisen tilanteen takia joukkoja liettualaisiakin vastaan, ja Suwalkissa alkoivat taistelut 28. elokuuta. Suwalki ja ja Seinai vaihtoivat omistajaa useaan otteeseen, mutta ne jäivät lopulta Puolalle. Samaan aikaan Puola aloitti sotatoimet vielä puna-armeijan hallussa olleita Grodnoa ja Lidaa vastaan estääkseen näiden alueiden luovuttamisen Liettualle. Puolalaiset aloittivat vielä syyskuun lopulla laajan hyökkäyksen liettualaisia vastaan, mutta osapuolet solmivat aselevon Suwalkin sopimuksella 7. lokakuuta 1920. Sen mukaan Vilna jäi liettualle ja Suwalki sekä Seinai Puolalle.<ref name="Kallio 2009, s. 202" />