Ero sivun ”Peijaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Vanhimmat kuvaukset Peijaisista Suomessa: kh+, typos fixed: niins → niin s using AWB
Rivi 18:
 
[[15. heinäkuuta|15. Heinäkuuta]] [[1640]] vietettiin [[Turku|Turun]] akatemian vihkimisjuhlaa. Mukana juhlassa oli [[Pietari Brahe]], sekä muu Suomen kerma: Korkeimmat [[virkamies|virkamiehet]], [[ritari|ritarit]], [[aatelinen|aateliset]], [[professori|professorit]].
Mukana vihkimisjuhlassa oli myös [[piispa]] [[Isak Rothovius]] (1572-1652) Rothovius piti juhlassa niinsanotunniin sanotun ”Suuren Juhlasaarnansa”. Hän kuvaili värikkäin sanoin ”suomalaisten [[taikausko|taikauskoisia]] menoja”, joita hän myös nimitti [[perkele|perkeleen]] palvelemiseksi. Piispan mukaan sairastuessa etsittiin apua ”perkeleeltä”. Rothovius puuttui myös saarnassaan suomalaisten karhuriitteihin: ”Karhua pyytäessään he kuuluvat pimeydessä panevan pystyyn pidot, juovan karhun [[pääkallo|pääkallosta]], murisevan niin kuin karhu murisee, ja niin he kuuluvat hankkivan lisää pyyntionnea”.<ref>”När the fånga en biörn/skola the i mörkret göra itt gästebudh/dricka biörnens skål vthur hufwudskallen/låta och murra såsom biörnen låter/således skola the så ytterligare lycka.”</ref> Maininta oli solvausmielessä esitetty, jossa ennustettiin Suomen siirtymistä korkean [[kulttuuri|kulttuurin]] piiriin. Tämä oli myös ensimmäinen kuvaus suomalaisten karhukultista. Rothovius arveli, että akatemian perustaminen olisi voitto muinaiskulttuuria vastaan ja uusi kulttuuri ottaisi vallan.
 
[[Christian Salmenius]] (1700–1791) kertoi teoksessaan ''Historisk och oeconomisk beskrifning öfver Calajoki sockn uti Österbotn'' [[Pohjanmaa|pohjalaisesta]] karhunpeijaisriitistä: ”He täyttivät karhun kallon [[olut|oluella]], ripustivat sen johonkin puunoksaan, ja koko ajan kallon siellä riippuessa ja muutaman juomatipan noruessa siihen jätetyistä pienistä aukoista, he pitivät hauskaa, kumartelivat karhun päätä tai puhuttelivat sitä. Tapa kunnioittaa ruumista irrotettua karhunpäätä ja sitten haudata se suurin ja komein menoin on sekin pappien toimenpitein lopetettu.”