Ero sivun ”Sinisiipiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.1) (Botti muokkasi: ca:Licènid |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
}}
'''Sinisiipiset'''<ref name="lumo">Mikkola, Murtosaari & Nissinen (toim.): ''Perhosten lumo'', s. 243.</ref> eli toiselta nimeltään '''sinisiivet'''<ref name="marttila">Marttila: ''Suomen päiväperhoset elinympäristöissään'', s. 5.</ref> (''Lycaenidae'') on [[täpläperhoset|täpläperhosten]] jälkeen toiseksi suurin [[päiväperhoset|päiväperhosheimo]] ja siihen kuuluu maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista tunnetuista päiväperhoslajeista eli
Monet lajit ovat suhteellisen pieniä tai keskikokoisia ja nimensä mukaisesti siiviltään sinisiä, mutta myös muita värejä esiintyy. Koiras- ja naarasyksilöiden väritys ja kuviointi eroavat usein selvästi toisistaan. Takasiipien takaosassa, alapinnalla on usein silmätäpliä, joiden tarkoitus on hämätä saalistajia. Joillakin lajeilla takasiipeen liittyy myös ohut kannus, jonka tarkoitus saattaa olla tuntosarven jäljittely. Lepäävä perhonen liikuttaa usein takasiipiään edestakaisin, mikä lisännee entisestään vaikutelmaa valepäästä.<ref>Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 ISBN 978-0198549529 s. 84</ref> Heimoa yhdistävinä tuntomerkkeinä tuntosarven tyvi koskettaa verkkosilmää ja kotelovaiheessa tuppi, jonka sisälle siipi kehittyy on selvästi lyhentynyt. Toukat ovat litteitä, etanamaisia, ja niiden pää jää piiloon niskapoimun alle. Toukilla ei ole muille päiväperhosille tyypillistä, pahanhajuista eritettä tuottavaa [[osmeterium|rintarauhasta]] ja toukan peräosan vatsajalkojen sisäreunassa on katkos jalkapohjaa reunustavien tarttumakoukkujen jonossa.<ref name="lumo"/> Koirasyksilöiden etummainen jalkapari on usein surkastunut.<ref>Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 ISBN 978-0198549529 s. 313</ref>
Toukkien ravinto vaihtelee kasviperäisestä muiden hyönteisten, etenkin [[kirvat|kirvojen]] saalistamiseen. Viisi prosenttia lajeista käyttää toukkana vain eläinperäistä ravintoa. Varsin monet heimon lajit ovat [[myrmekofiili|myrmekofiilejä]] eli ne elävät vuorovaikutussuhteessa [[muurahaiset|muurahaisten]] kanssa. Lajista riippuen tämä suhde voi perustua perhostoukan ja muurahaisten yhteistyölle mutta toukka voi myös elää pesässä loisena tai jopa käyttää muurahaisia ravinnokseen. Kaikissa tapauksissa toukka kuitenkin saa muurahaiset sietämään sen läsnäoloa ja jopa huolehtimaan toukasta ja sitä seuraavasta kotelosta.▼
▲Toukkien ravinto vaihtelee kasviperäisestä muiden hyönteisten, etenkin [[kirvat|kirvojen]] saalistamiseen.<ref>Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 ISBN 978-0198549529 s. 125</ref> Viisi prosenttia lajeista käyttää toukkana vain eläinperäistä ravintoa. Varsin monet heimon lajit ovat [[myrmekofiili|myrmekofiilejä]] eli ne elävät vuorovaikutussuhteessa [[muurahaiset|muurahaisten]] kanssa. Lajista riippuen tämä suhde voi perustua perhostoukan ja muurahaisten yhteistyölle, mutta toukka voi myös elää pesässä [[loinen|loisena]] tai jopa käyttää muurahaisia ravinnokseen. Kaikissa tapauksissa toukka kuitenkin saa muurahaiset sietämään sen läsnäoloa ja jopa huolehtimaan toukasta ja sitä seuraavasta kotelosta.
== Lähteet ==
Rivi 41 ⟶ 43:
{{viitteet}}
[[Luokka:Sinisiivet|*]]
| |||