Ero sivun ”Vitaaliveljet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
→‎Vitaaliveljeskunnan historia: Lisäys ja lähdeviite
Rivi 5:
=== Kaappaustoiminnan alku ===
Vitaaliveljekset mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1392, kun he kaappasivat kaksi [[Elbląg|elbingiläistä]] laivaa. Eritoten vitaaliveljekset vainosivat Margareetaa tukeneiden [[lyypekki]]läisten laivoja. Vitaliaanit kaappasivat vuonna 1392 piispa Tordin ja hänet vietiin vangiksi Tukholmaan. Sen seurauksena Albrekt Mecklenburgilainen ja Tukholma julistettiin [[panna]]an. Kaapparikapteeni Hanneksen johdolla vitaliaani hyökkäsivät Norjan Brergeniin vuoden 1393 [[kiirastorstai]]na. Mukana olivat muun muassa vitaliaanikaappareista [[Klaus Störtebecker]], [[Maister Wigbold]] ja [[Godeke Michels]] koostuva laivasto, jota oli vahvennettu 900 asemiehellä. Norjalaisten alun kiivaasta vastarinnasta huolimatta kaupunki ryöstettiin perin pohjin <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.
=== Gotlannista Vitaliaaniveljienvitaaliveljien tukikohta ===
Vuonna 1394 vitaaliveljet ottivat haltuunsa Gotlannin [[Visby]]n, josta tulikintuli heidän tukikohtansa ja pakopaikkansa aina vuoteen 1398 asti, jolloin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] [[suurmestari]] [[Konrad V von Juningen]] nousi maihin GotlantiinGotlannissa noin nelisenneljänn tuhannen asemiehen ja 84 aluksen kanssa. SeurauksenaTämän vitaliaanitseurauksena vitaaöiveljet pakenivat ja Visby antautui heti. Saksalainen ritarikunta piti Gotlantia hallussaan vuoteen 1408 asti <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.
Margareetan päästyä voitolle valtataistelussa osa vitaliaaneista menisiirtyi entisenhänen vastustajansa Margareetan palvelukseenpalvelukseensa, mutta enemmistö jatkoi kaapparitoimintaansa. Koska Albrekt Mecklenburgilaisen myöntämät kaapparikirjat eivät olleet enää minkään väärttejäarvoisia, tuli kaappareista virallisesti merirosvoja <ref name="Itämeren_merirosvot40">Ruusuvuori 2004, s. 40–61 </ref>.
 
Vitaaliveljet sanoivat olevansa ”Jumalan ystäviä ja kaikkien vihollisia”. Heitä oli yhteensä parisen tuhatta, ja he pystyivät varustamaan noin sata laivaa. Tärkeä keskuspaikka oli [[Gotlanti]], mutta 1300-luvun lopulla vitaaliveljiä majaili myös Suomen rannikon linnoissa ja saaristossa.
Rivi 13:
Vitaaliveljet ryöstelivät laivoja pääasiassa [[Tanskan salmet|Tanskan salmien]] ja [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] välisellä alueella. Tiedossa on useita dokumentoituja tapauksia kaappauksista ja ryöstöistä, jopa kaupunkien ryöstelystä <ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Vitaaliveljien toiminta loppui 1300-luvun jälkipuoliskolla Itämeren kaupankäynnin kasvaessa, kun kauppalaivat aseistettiin vahvemmin ja alukset alkoivat liikkua suuremmissa [[saattue]]issa.
 
1400-luvulle tultaessa Vitaaliveljienvitaaliveljien toiminta oli tyrehtynyt tukijoiden ja tukikohtien puutteeseen. Käännekohtana voidaan pitää vuotta [[1398]], jolloin [[Saksalainen ritarikunta]] karkotti kaapparit Gotlannista. Tämän jälkeen kuulluistavitaaliveljien vitaliaaneistajohtajista enäävain Klaus Störtebecker, Maister Wigbold ja Godeke Michels jatkoivat toimintaansa [[Pohjanmeri|Pohjanmerellä]] FriisienFriisiensaarilta saariltakäsin 1500 miehen kanssa <ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Kuullut johtajatJohtajat saatiin vangittua ja teloitettua parissa vuodessa, joten vitaliaanien olemassaolo häämöttilähestyi loppuaan <ref name="THOP90"> The History of Piracy, Philip Gosse, 2007 (1932) sivut 90-92 </ref>. Vitaliaanit mainitaan viimeisen kerran [[1429]], jolloin hetällä nimellä kutsuttu ryhmä ryöstivätryösti ja polttivatpoltti [[Bergen]]in <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.
 
== Lähteet ==