Ero sivun ”Maustebasilika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lajikeryhmiä lähteestä, kappaleen siirto, kh
p muot.
Rivi 51:
Sitruunabasilikalla on vahva sitruksen maku ja tuoksu, ja eroaa täten muista basilikoista. Sitä käytetään laajalti Indonesiassa, jossa sitä kutsutaan ''kemangi''ksi: sitä tarjoillaan raakana, yhdessä raa´an kaalin, vihreiden papujen, kurkun, ja usein nämä vielä [[Friteeraus|friteeratun]] kalan tai ankan kanssa.
 
== Historiaa ==
== Muotoja ja lajikeryhmiä ==
 
Basilika on alkuperältään kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Eurooppaan basilika saapui todennäköisesti [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkojen mukana vuosien 356–323 eaa. välillä. Antiikin roomalaiset pitivät tätä yrttiä pyhänä ja arvelivat, että sen voima vähenee, jos sitä ei kohdella riittävän kunnioittavasti. Poimintaa varten kehitettiinkin aivan erityinen työkalu, jolla poimiminen onnistui häväisemättä kasvin pyhyyttä. Poiminnan aikana oli myös määrätty, että paikalla ei saa olla epäpuhtaita henkilöitä, esimerkiksi naisia joilla on kuukautiset.
 
Basilika saapui Englantiin 1500-luvun puolivälissä. Keskiajalla vaikuttanut kirjailija [[Sacchi|Platina]] ilmeisesti piti maustebasilikasta paljon, sillä vaikka hänen mukaansa lääkäri Chrysippus väitti sen olevan paha vatsalle, heikentävän silmiä, tuovan hulluutta ja vahingoittavan maksaa, niin Platina oli valmis kumoamaan nämä väitteet väärinä. Lisäksi hän väitti, että viinietikalla maustettuna se ehkäisee pyörtymiseltä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Milham, M. | Nimeke = Platina´s on right pleasure and good health | Vuosi = 1999 | Luku = III/29 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = The university of North Carolina, Asheville | Julkaisija = Pegasus press | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Kulttuurisia näkökohtia ==
 
Afrikkalainen legenda väittää basilikan suojaavan skorpioneilta. Eurooppalainen tietämys väittää joskus basilikan olevan saatanan symboli, kun taas Intiassa basilikaa kunnioitetaan kasvina suuresti. Intiassa basilikaa käytetään mausteena vain vähäisissä määrin, mutta sillä on hindujen keskuudessa vahva uskonnollinen merkitys, koska se on pyhitetty [[Vishnu]]lle (विष्णु), ja se symboloi Vishnun vaimoa, eli yltäkylläisyyden jumala [[Lakshmi]]a (लक्ष्मी), tai Vishnun useiden ilmentymisten vaimoja. Nykypäivän Italiassa basilika on rakkauden symboli, mutta antiikin Kreikassa se merkitsi vihamielisyyttä.
 
[[Giovanni Boccaccio]]n ''[[Decamerone]]ssa'' (n. 1350) ikimuistettava kammottava taru (novelli V) kertoo Lisabettasta, jonka veljet tappavat Lisabettan rakastajan. Rakastaja ilmestyy Lisabettan uneen ja näyttää mihin hänet haudattiin. Lisabetta kaivaa myöhemmin rakastajansa pään haudasta ja laittaa sen basilikaruukkuun, jota hän kastelee päivittäin kyynelillään. Hänen veljensä ottavat ruukun pois, ja Lisabetta kuolee suruun pian sen jälkeen.
 
== Luokittelu ==
 
Basilikalla on useita muotoja eli variaatioita (var.), joiden luokittelusta ei olla päästy yksimielisyyteen. Useita muotoja pidetään nykyään aivan samanlaisena kuin lajia, kuten esimerkiksi violetit basilikat ''Ocimum basilicum'' var. ''purpurascens'' luetaan yleisesti ''Ocimum basilicumiksi''. Joidenkin muotojen on katsottu kuuluvan [[kamferibasilika]]n<ref name="Viljelykasvien nimistö"/> (''Ocimum americanum'') muodoiksi.
Rivi 72 ⟶ 84:
*''Ocimum basilicum'' 'Citriodorum' – sitruunabasilika<ref name="Viljelykasvien nimistö"/>
*''Ocimum basilicum'' 'Licorice Basil' – anisbasilika<ref name="Viljelykasvien nimistö"/>
 
== Historiaa ==
 
Basilika on alkuperältään kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Eurooppaan basilika saapui todennäköisesti [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkojen mukana vuosien 356–323 eaa. välillä. Antiikin roomalaiset pitivät tätä yrttiä pyhänä ja arvelivat, että sen voima vähenee, jos sitä ei kohdella riittävän kunnioittavasti. Poimintaa varten kehitettiinkin aivan erityinen työkalu, jolla poimiminen onnistui häväisemättä kasvin pyhyyttä. Poiminnan aikana oli myös määrätty, että paikalla ei saa olla epäpuhtaita henkilöitä, esimerkiksi naisia joilla on kuukautiset.
 
Basilika saapui Englantiin 1500-luvun puolivälissä. Keskiajalla vaikuttanut kirjailija [[Sacchi|Platina]] ilmeisesti piti maustebasilikasta paljon, sillä vaikka hänen mukaansa lääkäri Chrysippus väitti sen olevan paha vatsalle, heikentävän silmiä, tuovan hulluutta ja vahingoittavan maksaa, niin Platina oli valmis kumoamaan nämä väitteet väärinä. Lisäksi hän väitti, että viinietikalla maustettuna se ehkäisee pyörtymiseltä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Milham, M. | Nimeke = Platina´s on right pleasure and good health | Vuosi = 1999 | Luku = III/29 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = The university of North Carolina, Asheville | Julkaisija = Pegasus press | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Kulttuurisia näkökohtia ==
 
Afrikkalainen legenda väittää basilikan suojaavan skorpioneilta. Eurooppalainen tietämys väittää joskus basilikan olevan saatanan symboli, kun taas Intiassa basilikaa kunnioitetaan kasvina suuresti. Intiassa basilikaa käytetään mausteena vain vähäisissä määrin, mutta sillä on hindujen keskuudessa vahva uskonnollinen merkitys, koska se on pyhitetty [[Vishnu]]lle (विष्णु), ja se symboloi Vishnun vaimoa, eli yltäkylläisyyden jumala [[Lakshmi]]a (लक्ष्मी), tai Vishnun useiden ilmentymisten vaimoja. Nykypäivän Italiassa basilika on rakkauden symboli, mutta antiikin Kreikassa se merkitsi vihamielisyyttä.
 
[[Giovanni Boccaccio]]n ''[[Decamerone]]ssa'' (n. 1350) ikimuistettava kammottava taru (novelli V) kertoo Lisabettasta, jonka veljet tappavat Lisabettan rakastajan. Rakastaja ilmestyy Lisabettan uneen ja näyttää mihin hänet haudattiin. Lisabetta kaivaa myöhemmin rakastajansa pään haudasta ja laittaa sen basilikaruukkuun, jota hän kastelee päivittäin kyynelillään. Hänen veljensä ottavat ruukun pois, ja Lisabetta kuolee suruun pian sen jälkeen.
 
== Lähteet ==