Ero sivun ”Pitkäpaasi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
p Virolahden kylät --> Virolahden luovutetut kylät, helpottaa luokittelua
Terot (keskustelu | muokkaukset)
vierailijoita
Rivi 10:
 
Vuonna 1951 perustettu Pitkäpaasi-Seura on julkaissut Itäviitta-vuosikirjaa vuodesta 1955 asti, sekä teoksen Pitkäpaasi ennen vanhaan (Jaakko Korjus. Pitkäpaasi-Seura ry, Hämeenlinna 1992.)
 
==Vierailijoita==
 
Vuonna 1555, 18.9. - 27.9, joutui kuningas [[Kustaa Vaasa]] huonojen purjehdussäiden vuoksi majailemaan laivastoineen Pitkäpaadessa oltuaan matkalla Tukholmasta Viipuriin.
 
Sodan aikana 26.5.1790 kuningas [[Kustaa III]] adjutantteineen astui maihin Pitkäpaadelle ja myöhemmin vielä uudelleen 31.5.
 
Myöhemmin 1900-luvun ensikymmenellä Pitkäpaasi oli Helsingin - Viipurin laivareitin varrella ja sinne oli helppo päästä. Pitkäpaadessa asuivat kesävieraina mm. [[Eero Järnefelt]] ja [[Armas Järnefelt]], [[Jean Sibelius]], Väinö Hämäläinen, [[Elli Tompuri]], [[Hugo Simberg]], [[Ester Helenius]], [[Akseli Gallen-Kallela]] ja [[Yrjö Weijola]]. Eero Järnefelt jopa kuvasi Pitkäpaaden kalastajakylän kookkaassa maalauksessa. Myös Ester Heleniuksen tauluissa esiintyy Pitkäpaaden maisemia ja henkilöitä. Yrjö Veijolan näytelmä Nuori luotsi lienee syntynyt Pitkäpaadessa vietettyjen kesien seurauksena. Kirjan kansilehteä koristi Kiuskerin vahtituvan kuva.
 
==Viitteet==