Wikipedia

Ero sivun ”Gregory Bateson” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MakailijaBot (keskustelu | muokkaukset)
3 468 muokkausta
Kieliasua
Rivi 1:
'''Gregory Bateson''' ([[9. toukokuuta]] [[1904]] -[[Grantchester]], [[Englanti]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]] – [[4. heinäkuuta]] [[1980]] [[San Francisco]], [[Yhdysvallat]]) oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] monialainen tutkija. Hän oli muun muassa [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologi]], [[psykologia|psykologi]], [[sosiologia|sosiologi]], [[epistemologia|tietoteoreetikko]], [[kybernetiikka|kyberneetikko]], [[kielitiede|kielentutkija]] ja [[oppiminen|oppimistutkija]]. Hänen kuuluisimmat teokset olivat ''Steps to an Ecology of Mind'' ([[1972]]), ja ''Mind and Nature'' ([[1980]]). Gregory Bateson oli tunnetun [[genetiikka|geneetikon,]] [[William Bateson]]in (1861–1926) poika ja kultuuriantropologi [[Margaret Mead]]in puoliso. Vuonna [[1956]] Batesonista tuli Yhdysvaltain kansalainen. Bateson on erityisen kuuluisa kehittämästään ”Double Bind””double bind”-teoriasta eli kaksoissidonnaisuusteoriasta ([[skitsofrenia]]an liittyen).
 
==Batesonin toiminta==
Batesonin käsittelemät käsitteet ovat itsessään varsin epämääräisiä.{{kenen mukaan}} Batesonin nimi tulee usein esiin [[holismi]]n, [[systeemi]]n ja [[kybernetiikka|kybernetiikan]] käsitteiden yhteydessä. Akateemisissa piireissä Bateson oli muotihahmo, jonka viehätyksen sanotaan perustuneen paljolti tuntemattomuuteen ja epätavanomaisuuteen. Bateson ei kirjoittanut kovin tieteellisesti. Hänen kirjoituksensa ovat useimmiten enemmänkin [[essee|esseitä]] kuin tieteellisiä artikkeleita. Hän käytti paljon vertauksia ja kirjoitti hyvin käsitteellisesti. Joidenkin mielestä hänen työnsä sisältävät paljon omaperäistä ajattelua ja palkitsevat huolellisen lukemisen. Bateson on ollut tärkeä innoituksen lähde perheterapialle. ▼
 
Batesonin tuotantoa kytkee yhteen hänen mielenkiintonsa niin sanottuun systeemiteoriaan ja kybernetiikkaan. BatesoninBateson keskittyi näiden alojen suhteeseen [[epistemologia|tietoteoriaan]].▼
Batesonin käsittelemät käsitteet ovat itsessään varsin epämääräisiä. Batesonin nimi tulee usein esiin [[holismi]]n, [[systeemi]]n ja [[kybernetiikka|kybernetiikan]] käsitteiden yhteydessä.
▲Akateemisissa piireissä Bateson oli muotihahmo, jonka viehätyksen sanotaan perustuneen paljolti tuntemattomuuteen ja epätavanomaisuuteen. Bateson ei kirjoittanut kovin tieteellisesti. Hänen kirjoituksensa ovat useimmiten enemmänkin [[essee|esseitä]] kuin tieteellisiä artikkeleita. Hän käytti paljon vertauksia ja kirjoitti hyvin käsitteellisesti. Joidenkin mielestä hänen työnsä sisältävät paljon omaperäistä ajattelua ja palkitsevat huolellisen lukemisen. Bateson on ollut tärkeä innoituksen lähde perheterapialle.
 
▲Batesonin tuotantoa kytkee yhteen hänen mielenkiintonsa niin sanottuun systeemiteoriaan ja kybernetiikkaan. Batesonin keskittyi näiden alojen suhteeseen [[epistemologia|tietoteoriaan]].
 
==Batesonin ajattelusta==
 
* [[oppiminen#Oppimisen tasot|Oppimisessa]] on tasoja, jotka muodostavat metatasoja
* [[systeemi|Systeemeistä]]:
Rivi 30 ⟶ 27:
 
==Oppimisen tasot Gregory Batesonin mukaan==
 
Gregory Bateson jakoi oppimisen neljään tasoon:
 
Nolla-oppiminen on kaikkea sitä, mikä ei johdu yrityksen ja erehdyksen korjaavasta vaikutuksesta, esimerkkinä [[refleksi]]. Tietty ulkoinen ärsyke saaaiheuttaa aina aikaiseksi saman vasteen: jalka heilahtaa, kun polven alle lyödään kevyesti. Vaste on yksi ja muuttumaton. Perimään liittyvä käyttäytyminen, [[vaistot#Esimerkkejä vaistomaisesta, geneettisesti koodatusta toiminnasta|vaistot]] ovat nollatason oppimista. Nolla oppiminen.
 
YkköstasonEnsimmäisen tason oppiminen tarkoittaa vasteen erityisyyden muutosta korjaamalla valintavirhe joukosta valintoja. Yhden vasteen sijasta on useampia, joista lisätiedolla valitaan tilanteeseen parhaiten sopiva. Vaste valitaan joukosta mahdollisuuksia. Oppiminen.
 
KakkostasonToisen tason oppiminen tarkoittaa muutosta ykköstason oppimisen prosessissa;: korjaavakorjaavaa muutosmuutosta niiden vaihtoehtojen joukossa, joista valinta tehdään. Vasteiden valintaprosessi muuttuu, muodostuu siis vasteiden joukkojen joukko. KakkosvaiheenToisen tason oppiminen perustuu lapsuuteen ja on [[alitajunta|alitajuinenalitajuista]] ja säilyy todennäköisesti koko aikuisiän. Alitajuisuuden takia kakkostason2. oppiminentason oppimista on vaikeastivaikea muutettavamuuttaa. Oppimisen oppiminen.
 
KolmostasonKolmannen tason oppiminen tarkoitaa muutosta kakkostason2. oppimisentason prosessissa;oppimisprosessissa: korjaavakorjaavaa muutosmuutosta niiden vaihtoehtojen joukkojen joukossa, joista valinta tehdään. Muutetaan siis vastejoukkojen valinnan prosessia, luodaan joukkojen joukkoja. Kolmostason oppiminen on harvinaista, ja perustavaase laatuamuuttaa olevaihmisen muutos ihmisentoimintaa toiminnassaperustavanlaatuisesti. Se on havaittavissa joskus psykoterapiassa, uskonnollisessa herätyksessä ja tapauksissa, joissa syntyyolemus olemuksenjärjestyy merkittävämerkittävältä uudelleenjärjestelyosin uudelleen, esimerkiksi [[valaistuminen|valaistumisessa]]. [[Zen]] -buddhismi, itämainen mystiikka ja jotkut psykiatrit arvioivat, että nämä tapaukset ovat täysin kielen tavoittamattomissa. Oppimisen oppimisen oppiminen.
 
NelostasonNeljännen tason oppiminen tarkoitaa muutosta kolmostason oppimisen prosesissa. Se on ihmiselle ilmeisen mahdotonta. Oppimisen oppimisen oppimisen oppiminen.
 
==Esimerkki oppimisesta ja eloonjäännistä==
[[Mungo]]n ja käärmeen kaksintaistelu, joka päättyy lähes aina mungon voittoon, perustuuja tämä johtuu nisäkkään kehittyneimpienkehittyneempien aivojen ylivoimaanylivoimasta suhteessa matelijan varhaisempaa kehitysvaihetta edustaviin aivoihin, eli oppimiseen. Käärme reagoi refleksimäisesti, mutta mungo oppii valehyökkäyksien kautta käärmeen iskun [[mallintaminen|kokonaismallin]]. Kokonaismallin perusteella mungo osaa lopulta iskeä ennakoiden valehyökkäykseensä liittyenvalehyökkäyksensä oikealla tavalla, kun se näkee ennakoivista merkeistä, milloin käärmeen isku valehyökkäykseen lähtee liikkeelle.▼
 
▲[[Mungo]]n ja käärmeen kaksintaistelu, joka päättyy lähes aina mungon voittoon, perustuu nisäkkään kehittyneimpien aivojen ylivoimaan suhteessa matelijan varhaisempaa kehitysvaihetta edustaviin aivoihin, eli oppimiseen. Käärme reagoi refleksimäisesti, mutta mungo oppii valehyökkäyksien kautta käärmeen iskun [[mallintaminen|kokonaismallin]]. Kokonaismallin perusteella mungo osaa lopulta iskeä ennakoiden valehyökkäykseensä liittyen oikealla tavalla, kun se näkee ennakoivista merkeistä milloin käärmeen isku valehyökkäykseen lähtee liikkeelle.
 
Vastaava periaate toimii miekkailussa, nyrkkeilyssä ja niin edelleen. Ennakointiin, mallintamiseen, oppimiseen ja mallien tunnistamiseen perustuvalla toiminnalla voitetaan ratkaisevia sekunnin osia. Kun käärme vasta reagoi valehyökkäykseen, mungolla on vastaus sen reaktioon valmiina. Käärme ei millään ehdi reagoida mungon varsinaiseen hyökkäykseen, koska se on vasta reagoimassa varsinaista hyökkäystä edeltävään valehyökkäykseen.
 
Mungo hallitsee aikaa (tulevaisuutta), kun käärme toimii vain nykyhetkessä. Mungolla on kaksi vaihtoehtoa, valinnan mahdollisuus: ensin valehyökkäys, jota se on käyttänyt käärmeen iskun mallintamiseen, ja toiseksi varsinainen hyökkäys, joka perustuu käärmeen iskun ymmärtämiseen, oppimiseen. YkköstasonEnsimmäisen tason oppiminen, eli useampi vaihtoehto on siis potentiaalisesti ylivoimaista nollaoppimiseen, eli refleksiin, yhteen ainoaan vaihtoehtoon, nähden.
 
==Katso myös==
* [http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id90.htm Kommentteja Batesonin kirjaan ”Steps''Steps to an Ecology of Mind”, Paladin, Englanti 1973Mind'']
 
==Lähteet==
* Gregory Bateson:”Steps ''Steps to an Ecology of Mind”,Mind''. Paladin, Englanti 1973.
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.oikos.org/baten.htm Batesonista ja hänen tuotannostatuotannostaan englanniksi]
* [http://cat4chat.narod.ru/bateson.htm Paljon Batesonista materiaalia englanniksi ja venäjäksi, mlmyös kuvia]
 
{{DEFAULTSORT:Bateson, Gregory}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Gregory_Bateson”