Ero sivun ”Alfred Korzybski” versioiden välillä

52 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Kieliasua
(Kieliasua)
[[Tiedosto:Alfred Korzybski.jpg|thumb|right|Alfred Korzybski]]
'''Alfred Habdank Scarbeck Korzybski''' (alkujaansynt. '''Alfred Władysław Augustyn Korzybski'','; [[3. heinäkuuta]] [[1879]], [[Varsova]], [[Puola]] – [[1. maaliskuuta]] [[1950]], [[Lakeville]], [[Yhdysvallat]]) oli puolalainen insinööri ja kielitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten ''generalyleisen semantics''semantiikan (yleinen{{k-en|general semantiikkasemantics}}) nimellä kulkeneen kattavaksi tarkoitetun yleis-oppirakennelman kehittäjänä.
 
== Varhaisvuodet ==
Korzybski syntyi aristokraattiseen [[varsova]]laissukuun, joka oli jo sukupolvien ajan löytänyttyöskennellyt työsarkansa sovelletuistasovellettujen ja teoreettisistateoreettisten tieteiden tieteistäalalla. Alfred Korzybski ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Varsovan Teknillisessä Yliopistossayliopistossa.
 
Korzybski palveli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessäEnsimmäisessä maailmansodassa]] Korzybski palveli sotilastiedustelu-upseerina [[Venäjä]]n armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa, hän siirtyi vuonna [[1916]] Pohjois-Amerikkaan, ensin [[Kanada]]an ja myöhemmin Yhdysvaltoihin koordinoimaan asekuljetuksia rintamalle. Tämän ohella hän luennoi käynnissä olevasta konfliktista amerikanpuolalaiselle yleisöille, samalla edistäen sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä.
Korzybski syntyi aristokraattiseen [[varsova]]laissukuun, joka oli jo sukupolvien ajan löytänyt työsarkansa sovelletuista ja teoreettisista tieteistä. Alfred Korzybski ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Varsovan Teknillisessä Yliopistossa.
 
Sodan jälkeen hän päätti jäädä Yhdysvaltoihin, ja sai kansalaisuuden vuonna [[1940]]. Hänen ensimmäinen kirjansa ''Manhood of Humanity'' julkaistiin [[1921]]. Siinä hän esitteli uudenlaisen teorian ihmiskunnasta eliölajina, jolle on ominaista ''"ajan nivominen''".
Korzybski palveli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] sotilastiedustelu-upseerina [[Venäjä]]n armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa, hän siirtyi vuonna [[1916]] Pohjois-Amerikkaan, ensin [[Kanada]]an ja myöhemmin Yhdysvaltoihin koordinoimaan asekuljetuksia rintamalle. Tämän ohella hän luennoi käynnissä olevasta konfliktista amerikanpuolalaiselle yleisöille, samalla edistäen sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä.
 
Sodan jälkeen hän päätti jäädä Yhdysvaltoihin, ja sai kansalaisuuden vuonna [[1940]]. Hänen ensimmäinen kirjansa ''Manhood of Humanity'' julkaistiin [[1921]]. Siinä hän esitteli uudenlaisen teorian ihmiskunnasta eliölajina jolle on ominaista ''ajan nivominen''.
 
== Yleinen semantiikka ==
Korzybskin suurta synteesiä;, ''General Semanticssemantics'' -nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää [[semantiikka]]an, vaan ne ovat täysin erillisiä aiheitaaloja, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna [[1933]] julkaistussa kirjassaan ''Science and Sanity: An Introduction to Non-Aristotelian Systems and General Semantics'' kirjassa.
 
Vuonna [[1938]] hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman ydinkeskeisin oliväite väittämäkuului, että ihmistietoa rajoittaa heidänihmisten hermostollinenhermoston rakenteensarakenne sekä kieltensäluonnollisten kielten rakenne. HeIhmiset eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa kautta, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (''gleanings''), jotkakautta, johtautuvatja heidännämä hermostonjuontuvat tiloistansa,heidän hermostontiloistaan sekä sanallisista viitteistä, jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista.
Korzybskin suurta synteesiä; General Semantics nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää [[semantiikka]]an, ne ovat täysin erillisiä aiheita, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna [[1933]] julkaistussa ''Science and Sanity'' kirjassa.
 
Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät harhakäsityksellisiinvirheellisiin "faktoihin", joiden kanssavarassa joudumme toimimaan. Toisinaan ymmärryksemme ei sisällärakenteeltaan ''rakenteellistavastaa yhteneväisyyttä'' sen kanssasitä, mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen opinsuuntalaisensaoppisuuntansa painottivatpainotti abstrahoimisen tiedostamista, käyttäenja käytti hyväkseen menetelmiä, joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimis-tietoisuudeksiabstrahoimisen tiedostamiseksi" (''consciousness of abstracting'').
Vuonna [[1938]] hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman ydin oli väittämä että ihmistietoa rajoittaa heidän hermostollinen rakenteensa sekä kieltensä rakenne. He eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa kautta, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (gleanings) jotka johtautuvat heidän hermoston tiloistansa, sekä sanallisista viitteistä jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista.
 
Hänen oppiinsa kuului: "En tiedä; ottakaamme selvää!", niin toimintamallina jakuin asenteenaasenteenakin. Eräs menettelytapa jolla hänHän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta oli sisäinensisäisellä ja ulkoinenulkoisella levollisuuslevollisuudella, kokemistapakokemistavalla jota hän kutsui "objektiivisillaobjektiivisten tasoillatasojen vaitioloksihiljaisuudeksi" (''silence on the objective levels'').
Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät harhakäsityksellisiin "faktoihin" joiden kanssa joudumme toimimaan. Toisinaan ymmärryksemme ei sisällä ''rakenteellista yhteneväisyyttä'' sen kanssa mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen opinsuuntalaisensa painottivat abstrahoimisen tiedostamista, käyttäen hyväkseen menetelmiä joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimis-tietoisuudeksi" (consciousness of abstracting).
 
Hänen oppiinsa kuului "En tiedä; ottakaamme selvää", toimintamallina ja asenteena. Eräs menettelytapa jolla hän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta oli sisäinen ja ulkoinen levollisuus, kokemistapa jota hän kutsui "objektiivisilla tasoilla vaitioloksi" (silence on the objective levels).
 
<!--
==Korzybski and ''to be''==
Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations.
 
-->
== Anekdootti ==
 
Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän mutisitotesi, että hänen oli aivan pakko syodä jotakin, ja kysyi eturivin oppilailta, haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä mieltä olettetuumitte?", sanoi Korzybski, ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen alkuperäisen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi heistä laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa, ja juoksivatjuoksi ulos luokasta vessaankäymälään. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "Olenkuinka olen juuri osoittanut, että ihmiset eivätsyövät syö ainoastaanpaitsi ruokaa, vaan myös sanoja, ja edellisen maku usein jää vaikutuksessaan alakynteenhäviää jälkimmäiselle.".<ref>R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), s. 58).</ref>
== Korzybskiin liittyvä anekdootti ==
 
Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän mutisi että hänen oli aivan pakko syodä jotakin ja kysyi eturivin oppilailta haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä mieltä olette", sanoi Korzybski, ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen alkuperäisen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi heistä laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa, ja juoksivat ulos luokasta vessaan. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "Olen juuri osoittanut että ihmiset eivät syö ainoastaan ruokaa, vaan myös sanoja, ja edellisen maku usein jää vaikutuksessaan alakynteen jälkimmäiselle.".<ref>R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), s. 58)</ref>
 
== Vaikutus ==
Korzybskin opit vaikuttivat [[gestalt-terapia]]an <!--[[Rational Emotive Behavior Therapy]], -->ja [[NLP|neurolingvistiseen ohjelmointiin]]. Kolmas täydennetty painos ''Science and Sanity'' -kirjasta mainitsee, että Yhdysvaltain armeija käytti hänen menetelmiään Tohtoritri [[Douglas M. KelleynKelley]]n alaisuudessa Euroopassa [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] lieventämään taisteluväsymystä. Kelley oli myös psykiatri, jonka vastuulle annettiin [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin syytetyt]]. Muita joihin hänen oppinsaHäneltä ovat vaikuttaneetsaaneet ovatvaikutteita mm.myös [[Kenneth Burke]], [[William S. Burroughs]], [[Frank Herbert]], [[Albert Ellis]], [[Gregory Bateson]], [[Buckminster Fuller]], [[Douglas Engelbart]], [[Alvin Toffler]], [[Robert A. Heinlein]], [[L. Ron Hubbard]], [[A. E. van Vogt]], [[Robert Anton Wilson]], viihdyttäjä [[Steve Allen (koomikko)|Steve Allen]] ja [[Tommy Hall]] (13th Floor Elevatorsin sanoittaja); sekä tiedemiehet, kuten psykiatri [[William Alanson White (psykiatria)]], fyysikko [[Percy Williams Bridgman|P. W. Bridgman]] ja tutkija [[W. Horsley Gantt,]] ([[Ivan Petrovich Pavlov|Pavlovin]]in entinen oppilas ja kollega).
 
== Lähteet ==
 
<!--
 
==See also==
* [[General Semantics]]
* [[Alfred Korzybski Memorial Lecture]]
-->
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.esgs.org/uk/art/sands.htm ''Science and Sanity'' -teos kokonaisuudessaan]
* [http://www.generalsemantics.org Institute of General Semantics]
* [http://www.gestalt.org/alfred.htm Alfred Korzybski and Gestalt Therapy Website]
24 140

muokkausta