Ero sivun ”Puolan sota” versioiden välillä

'''Puolan sota''' (myös ''toinen Puolan sota'') oli sota [[Puola]]n ja [[Ruotsi]]n välillä vuosina 1600–1629. Sodan syynä oli aikaisempi [[Sigismund]]in ja [[Kaarle-herttua]]n (myöhemmin Kaarle IX) [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu|kamppailu Ruotsin valtaistuimesta]] sekä [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] jättämän [[Baltian valtatyhjiö|valtatyhjiön hallinta Baltiassa]]. Sota jakautui neljään eri osaan, joiden välissä oli [[aselepo]]ja. Se oli myös osa suurempaa ns.niin sanottua [[Kuusikymmenvuotinen sota|kuusikymmenvuotista sotaa]] (1598–1661) Ruotsin ja Puolan välillä. Samaan sotaan kietoutui vielä [[Puolan–Venäjän sota (1605–1618)|Puolan ja Moskovan välinen sota 1605–181605–1618]], jossa ruotsalaisia taisteli välillä venäläisten rinnalla, sekä Ruotsin ja Venäjän välinen sota (ns. [[Inkerin sota]]) 1611–171611–1617.

==Alkuvaihe Liivinmaalla 1600–111600–1611==

Kesällä 1605 Ruotsi kokosi uuden sotavoiman ja nousi maihin [[Riika|Riian]] lähellä, joka oli tarkoitus vallata ja piiritettiinkin. Puolalaisten piiritetyn kaupungin avuksi lähettämä armeija löi perinpohjaisesti kolme kertaa suuremman Ruotsin armeijan 27.9. syyskuuta 1605 [[Kirkholman taistelu]]ssa ja Kaarle IX vältti niukasti vangiksi joutumisen. Tämän jälkeen sota jatkui hiljaisempana vuoteen 1608, jolloin ruotsalaiset hyökkäsivät uudestaan kreivi [[Ernst von Mansfeld]]in johtamana, mutta puolalaiset torjuivat tämänkin yrityksen. Aselepo solmittiin 1611 kun Kaarle IX kuoli ja kummatkin maat keskittyivät hyötymään Venäjän [[Venäjän historia#Sekasorron aika ja Romanovit|sekasorron ajasta]].

==Farensbach 1617–181617–1618==

==Riian valtaus 1621–221621–1622==

==Liivimaan valtaus ja sota Preussissa 1625–291625–1629==

Sotatoimia jatkettiin kesällä 1625. Kesän aikana Ruotsi valtasi Väinäjoen rantojen linnat, [[Väinänlinna]]a lukuun ottamatta, sekä [[Tartto|Tarton]]. Tammikuun 7. päivänä [[Puola-Liettua]]n ja Ruotsin armeijat kohtasivat [[Wallhofin taistelu]]ssa, jossa muu armeija seurasi vierestä, kun [[hakkapeliitat]] kokeilivat Kustaan uutta taktiikkaa, [[atakki]]a, ja murskasivat vastustajansa,. jonkaWallhofin jälkeen maaliskuussa solmittiin uusi aselepo.

Ruotsi jatkoi hyökkäystään jo seuraavana kesänä 1626. Tällä kertaa kohde valittiin etelämpää, [[Preussi]]n rannikolta, ja [[Veiksel]]in suistosta onnistuttiinkin valtaamaan linnoja. Sota raivosi Veikselin alajuoksulla kolme vuotta, ja tuhosi pahoin seutua. 1629 ruotsalaiset etenivät [[Varsova]]a kohti, mutta heidät pysäytti yhdistynyt [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|saksa]]lais-puolalainen armeija 27.6. kesäkuuta [[Stuhmin taistelu]]ssa. Syyskuun 16. päivä [[Altmarkin rauha|solmittiin välirauha]] kuudeksi vuodeksi [[Altmark]]issa, mikä vapautti Kustaan osallistumaan [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]] Saksassa. Ruotsi sai koko Liivinmaan ja useiden Preussin satamien tullitulot (600 000 [[riikintaaleri]]a), jotka muodostivat kolmasosan Ruotsin budjetista tulevina vuosina.

Puolan sota toimi Ruotsin armeijan testilaboratoriona, jonka taisteluissa Kustaa II Aadolf testasi ja kehitti erilaisia vaihtoehtoja armeijansa uudistamiseksi. Näin armeija oli huomattavasti vastustajiaan edellä, kun Kustaa lähti [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmekymmenvuotiseen sotaan]] vuonna 1630. Myös [[Altmarkin rauha|Altmarkin välirauhassa]] saavutetut tullitulot mahdollistivat riittävän suuren armeijan kokoamisen uutta sotaretkeä varten.

===Viitteet===