Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Helmikuun 6. päivän suurhyökkäys 1944: Lisäyksiä ja lähdeviitteitä niihin |
→Helmikuun 26. päivän suurhyökkäys 1944: Lisäyksiä ja lähdeviitteitä |
||
Rivi 19:
Vaikka Helsinki saa pahemmat vauriot pommituksesta kuin 10 päivää aikaisemmin. Muun muassa Kaartin kasarmi syttyy tuleen, on torjuntakeskus tehostanut myös toimintaansa edellisestä suurhyökkäyksestä. Hyökänneitä koneita lasketaan nyt olleen noin 400-450. Kuitenkin vain 5% pommikuormasta on pudonnut Helsinkiin. Kaartin kasarmi on ainoa sotilaskohde kaikki muut vauriot ovat siviilikohteissa.Santahaminan patterissa it-tykin putkiräjähdys surmasi kaksi tykkimiestä. <ref name=Pojanpoika231/>.
=== Helmikuun 26. päivän suurhyökkäys 1944 ===
Viimeinen Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiä vastaan on massiivisin. Tosin kaupunki on jo evakuoitu joten siviilitappiot ovat pienimmät suurhyökkäyksistä. Kolmas hyökkäys toistaa ensimmäistä ja toista, tosin suuremmin voimin ja kestää kaikkiaan 12 tuntia <ref name=Pojanpoika235> Heikki A. Reenpää, Pojanpoika, Otava, 1998 sivut 235-237</ref>. Ilmantorjunnassa on jo rutiinia toiminnassaan kahden edellisen hyökkäyksen tulikasteesta. Pommittajien lentoja lasketaan noin 650. Kaupunkiin putoaa tällä kertaa noin 20 tonnia pommeja. Malmilta nousee torjuntaan myös Saksalaisia [[Junkers Ju 88]] yöhävittäjiä jotka saavat noin toistakymmentä pudotusta. <ref name=Pojanpoika235/>.
=== Suurhyökkäysten jälkipyykki ===
Helsingin [[ilmatorjunta]] joutui kovalle koetukselle [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2 121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15–000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.
Helsingin ilmatorjunta oli pelastanut Helsingin ja helsinkiläiset. Voimakas tutkajohtoinen ilmatorjunta seurasi viholliskoneita, ja osa pattereista ampui [[sulkutuli|sulkuja]] vihollisen eteen. Valonheittimet kiinnittivät keilansa havaittuihin maaleihin. Ilmatorjunta ampui yli 20 000 laukausta. Hyökänneitä pommituskoneita ammuttiin alas 20. Verrattain pieni pudotusten määrä johtui siitä, että suurin osa lentäjistä pelkäsi ilmatorjuntaa, kääntyi takaisin jo ennen Helsinkiä ja pudotti pomminsa esimerkiksi mereen. Myös on huomattava että Suomalaisten it-tulituksessa pomminsa pudottanut kone lakkasi olemasta maali kun taas Saksalaiset keskittyivät yksittäisten koneiden pudottamiseen. Suomalaisten pommikuorman torjuntaan tähtäävä taktiikka pudotti vähemmän koneita mutta piti pommitusvauriot huomattavasti pienempinä. Pommituksissa sai surmansa vain 146 henkilöä ja 346 haavoittui. Yhteensä 109 rakennusta tuhoutui ja 300 vaurioitui. Helsingin ilmatorjunnan saavuttama [[torjuntavoitto]] oli poikkeuksellinen koko maailmassa.
==Helsingin ilmatorjunta toisen maailmansodan jälkeen==
| |||