Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: Lisätty lähdekirja |
→Helsingin ilmatorjunta toisessa maailmansodassa: Lisäyksiä ja lähdeviitteitä |
||
Rivi 9:
Helsingin ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä ja henkilöstön koulutus olivat hyvin korkealla tasolla. Henkilöstöä oli kuitenkin liian vähän. Tämän vuoksi ilmatorjunnan palvelukseen otettiin 14–16-vuotiaita sotilaspoikia ja ryhdyttiin kouluttamaan valonheitinlottia nuorista [[Lotta Svärd]]-järjestöön kuuluvista ylioppilaista.
== Helsingin suurpommitukset 1944 ==
Helsingin [[ilmatorjunta]] joutui kovalle koetukselle [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2 121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15–000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.
=== Helmikuun 6. päivän suurhyökkäys 1944 ===
Ensimmäinen ilmahälytys annetaan noin klo 17 iltapäivällä. Vartin kulutta ilmantorjunta näkee tiedustelu/ maalinmerkintäkoneet. Sulkua ei vielä ammuta vaan koneet karkoitetaan seuranta-ammunnalla , yhden koneen pudotessa <ref name=Pojanpoika225> Heikki A. Reenpää, Pojanpoika, Otava, 1998 sivut 225-231</ref>. Kuudelta pommituskone parvia vastaan aletaan ampua sulkutulta. Aluksi sulut tehoavat hyvin. Venäläiset pudottavat pomminsa päästäkseen suluista pakoon. Seitsämän jälkeen pieniä parvia pommikoneita pääseen puhahtamaan sulkujen ohi pommittamaan Helsinkiä. Nyt on jo selvää että Venäläiset ovat tekemässä suurpommitusta tuhotakseen Helsingin. <ref name=Pojanpoika225/>. Kllo 21 aikoihi illalla havaitaan että pommituksen ensimmäinen aalto on lakannut ja että pommikoneet suuntaavat kotikentilleen. Pommitusten tuhoja aletaan heti kartoittaa ja käy ilmi että vain 3-4 konetta on onnistunut pommittamaan kantakaupunkia.<ref name=Pojanpoika225/>
Kello kymmeneltä illalla havaitaan itärajantakaa nousevan uusia pommikonemuodostelmia. Toinen pommitusaalto oli saanut koneensa tankatuiksi ja varustettu uusilla pommeilla. Konemuodostelmat koukkaavat nyt Porvoon ylitse Tuusulaan ja lähestyvät sieltä Helsinkiä pohjoisesta. Mutta myös etelästä saapuu pommikoneyksikköjä joten ilmantorjuntaa pitää nyt suunnata ensimmäistä torjuntaa laajemmalle alalle. Sulkuja johdetaan nyt vain kaakkoon ja pohjoiset ilmantorjuntapatterit saavat käskyn toimia itsenäisesti <ref name=Pojanpoika225/>. Pohjoisesta lähestyvät muodostelmat eivät kuitenkaa uskaltaudu Helsingin yllä vaan pommit pudotetaan jo Malmille ja Helsingistä itään. It-tykistöllä ammutaan niin paljon laukauksia että tykkien käsittely on jo vaikeaa niiden kuumenemisen myötä ja osalla ei voida enää ampu koska pelätään kuumenemisen aiheuttavan putkiräjähdyksiä.<ref name=Pojanpoika225/> Hyökkäys laimenee vasta kello kolme aamulla. Koko hyökkäyksessä arvellaan tehdyn pommituslentoja noin kolmellasadalla koneella.<ref name=Pojanpoika225/> Radiopeilauksella paljastuu Käpyläsän piiloutunut desantti joka oli radiolla yrittänyt ohjata pommittajia kohteisiinsa. Mies löydettiin ja vangittiin radiopeilauksen paljastettua talon jossa desantti piti radioasemaansa.<ref name=Pojanpoika225/>
Helsingin [[ilmatorjunta]] joutui kovalle koetukselle [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2 121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15–000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.
| |||