Ero sivun ”Albrekt Mecklenburgilainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Amirobot (keskustelu | muokkaukset)
sp.
Rivi 5:
Vuonna [[1363]] Ruotsin aateli suunnitteli kapinaa kuningas [[Maunu Eerikinpoika]]a vastaan ja sai tukea Albrektin isältä, Mecklenburgin herttualta, joka lähetti laivaston Ruotsiin Albrektin johdolla. [[Tukholma]] vallattiin saman vuoden syksynä. Vuonna 1364 Albrekt julistettiin kuninkaaksi [[Moran kivet|Moran kivillä]].
 
Albrektin valtaannousun myötä päättyi [[Folkunga]]-suvun pitkä valtakausi Ruotsissa. Uuden kuningashuoneen perustaminen oli monin tavoin hankalaa, myös siksi, ettäettei Albrektilla ollut valmiina käyttökelpoista nimeä tai tunnusta suvulleen – [[Mecklenburgin suku|Mecklenburgin]] [[Saksalainen|saksalaisen]] herttuasuvun nimi tai vaakuna eivät Ruotsiin sopineet. Albrekt otti käyttöön Tre kronor -vaakunan, joka edelleenkin on Ruotsin valtion vaakuna.
 
Albrekt ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka vaakunaa käytti, vaan myös [[Maunu Eerikinpoika]] oli sitä käyttänyt. Kuningas Maunulle kolme kruunua ei ollut ollut varsinainen vaakuna, vaan eräänlainen matkamuisto. Käydessään kosimassa tulevaa kuningatartaan [[Namurin Blanche|Blanka]]a Namurissa Maunu Eerikinpoika oli vieraillut uudessa [[Kölnin tuomiokirkko|Kölnin tuomiokirkossa]] katsomassa [[Itämaan tietäjät|Itämaan tietäjien]] pyhäinjäännöstä, joka oli tuolloin Pohjois-Euroopan merkittävin pyhäinjäännös. Caspar, Melchior ja Balthazar eli kolme viisasta miestä tunnetaan Keski-Euroopassa nimellä kolme kuningasta ja heidän tunnuksenaan on kolme kruunua. Kaikki Kölnin tuomiokirkkoon pyhiinvaelluksen tehneet saivat kantaa mukanaan kolmen kruunun kuvaa tunnustuksena ja muistona käynnistä. Edelleen Kölnin tuomiokirkon koristeluista löytyy kolme kruunua hyvin samanlaisessa muodossa, jossa olemme sen Ruotsin vaakunassa tottuneet näkemään.