Wikipedia

Ero sivun ”Yhdysvaltain historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Amirobot (keskustelu | muokkaukset)
19 050 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: az:ABŞ tarixi
Raksu (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 788 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 113:
{{Pääartikkeli|[[Toinen maailmansota]]}}
 
[[Tiedosto:Ww2 158.jpg|thumb|250px|Vuoden [[1945]] [[Okinawan taistelu]] oli eräs toisen maailmansodan suurimmista taisteluista, johon Yhdysvallat osallistui.]]
 
Toinen maailmansota alkoi [[Adolf Hitler]]in [[natsi-Saksa]]n hyökkäyksestä [[Puola]]an. Rooseveltin hallinto hylkäsi Yhdysvaltain isolationalistisen ulkopolitiikan ja allekirjoitti [[Lend-Lease]]-ohjelman, jossa yhdysvaltalaisia puolustustarvikkeita toimitettiin [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneelle kuningaskunnalle]], [[Ranska]]lle, [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] ja [[Kiina]]lle sodassa akselivaltoja vastaan. Maailmansodan päättyessä taloutensa sodankäyntiin mobilisoinut Yhdysvallat vastasi yli puolesta maailman teollisuustuotannosta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = ''Amerikkalaiset sodasa'' | Osoite = http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/amerikkalaiset-sodassa-k13-0 | Ajankohta = 27. marraskuuta 2009 | Julkaisija = Yle Teema | Viitattu = 11. elokuuta 2010 | Kieli = }}</ref> 14. elokuuta 1941 presidentti Roosevelt ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri [[Winston Churchill]] antoivat [[Atlantin julistus|Atlantin julistuksen]], jossa maat ilmoittivat tavoitteistaan sodanjälkeisessä tulevaisuudessa.
 
7. joulukuuta 1941 Japanin keisarikunta, Saksan liittolainen Tyynellämerellä, teki 2&nbsp;403 yhdysvaltalaisen hengen vaatineen [[hyökkäys Pearl Harboriin|yllätyshyökkäyksen]] Yhdysvaltain laivastotukikohtaan [[Pearl Harbor]]issa HavaijilleHavaijilla. Yhdysvaltain sotalaivoistalaivaston aluksista upposivat viisi taistelulaivaa, kolme risteilijää, kolme hävittäjää, mutta Japanin aikomuksetsuunnitelma tuhota Yhdysvaltain koko Tyynenmeren-laivasto kokonaan epäonnistui. 8. joulukuuta 1941 presidentti Roosevelt piti puheen Yhdysvaltain kongressille, joka antoi sodanjulistuksen Japanille. 11. joulukuuta 1941 natsi-Saksa julisti sodan Yhdysvalloille, mikä laajensi Euroopan-sodan maailmanlaajuiseksi konfliktiksi. Yhdysvallat astui sotaan liittoutuneiden puolella. Ensimmäisen puolen vuoden yhdysvaltalaiset joutuivat perääntymään Tyynellämerellä, jossa japanilaiset linnoittivat Tyynenmeren saaret ja Euroopan mailta vallatut [[Kaakkois-Aasia]]n siirtomaat. Vuoden 1942 kesäkuun alkupuoliskolla yhdysvaltalaiset saavuttivat voiton [[Midwayn taistelu]]ssa ja sotilaallinen voimatasapaino Tyynellämerellä kääntyi Yhdysvaltain hyväksi. Yhdysvaltalaiset joukot myös osallistuivat läntisellä pallonpuoliskolla brittien kanssa [[Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa|Pohjois-Afrikan sotaretkeen]], jonka päätteeksi saksalaiset ajettiin pois [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikasta]]. Natsi-Saksan [[operaatio Barbarossa]]n strateginen ja taktinen epäonnistuminen [[Venäjä]]llä johti akselivaltojen heikentymiseen Euroopassa vuoden 1943 kesästä lähtien. Samana vuonna yhdysvaltalaiset osallistuivat maihinnousuihin [[Sisilia]]ssa ja [[Italia]]n niemimaalla, mikä johtiaiheutti Italian fasistidiktaattorin [[Benito Mussolini]]n kukistumiseenkukistumisen.
 
Vuonna 1944 Yhdysvallat lähetti joukkoja ja kalustoa Länsi-Eurooppaan suunnattua massiivista maihinnousua varten. 6. kesäkuuta 1944 [[Normandian maihinnousu|operaatio Overlord]] alkoi länsiliittoutuneiden maihinnousulla [[Normandia]]n rannikolle Ranskassa. Kahdessa kuukaudessa liittoutuneet varmistivat sillanpääasemia Pohjois-Ranskassa, mikä avasi [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintaman]] Euroopassa ja puristi Saksan länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton väliin. Länsiliittoutuneet vapauttivat Ranskan, [[Belgia]]n, [[Luxemburg]]in ja [[Alankomaat]] saksalaistenSaksan miehityshallinnosta. Vuoden 1944 joulukuussa alkoi natsi-Saksan [[Ardennien taistelu|hyökkäys]] [[Ardennit|Ardenneille]], jossa saksalaiset aikoivat piirittää länsirintaman yhdysvaltalaiset ja brittiläiset joukot [[motti]]in. Yhdysvaltain vahvistusjoukkojen kuitenkin onnistui ajaa saksalaiset pois Ardenneilta ja Saksan hyökkäysviimeinen offensiivi tyrehtyi. Kun Saksan puolustuksenpuolustusalkoi romahtaessaromahtaa, yhdysvaltalaisetYhdysvallat ja brittiläisetYhdistynyt käynnistävätkuningaskunta käynnistivät Saksan asutuskeskusten ilmapommitukset, ja tuhosivatjoissa lähes kaikki saksalaiset suurkaupungit tuhottiin maan tasalle. Presidentti Roosevelt, Winston Churchill ja [[Josif Stalin]] sopivat [[Jaltan konferenssi]]ssa Saksan demilitarisoinnistasotilasmahdin lopettamisesta ja kansallisosialistisen hallinnon muuttamisesta demokraattiseksi valtiomuodoksi. Liittoutuneet päättivät jakaa Saksan ja Itävallan neljäksi miehitysvyöhykkeeksi Yhdysvaltain, demokratisoimisestaYhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja jakamisestaNeuvostoliiton miehitysvyöhykkeisiinkesken. Roosevelt kuoli kesken virkakautensa 12. huhtikuuta 1945 ja uudeksi presidentiksi tuli Rooseveltin entisen hallituksenkabinetin varapresidentti [[Harry S. Truman]]. 30. huhtikuuta 1945 Hitler teki itsemurhan ja Neuvostoliitto valtasi [[Berliini]]n. 8. toukokuuta 1945 Saksa allekirjoitti ehdottoman antautumissopimuksen ja Euroopan-sota päättyi.
 
Saksan kukistumisen jälkeen Yhdysvaltain sotaponnistelut kääntyivät [[Tyynenmeren sota|Tyynellämeren sodan]] päättämiseksi. Yhdysvaltain laivasto tuhosi täysin Japanin keisarillisen laivaston ja ilmavoimat. YhdysvallatYhdysvaltalaiset myöspommittajat runtelialkoivat hävittää Japanin asutuskeskuksiakaupunkeja palopommituksissamuun muassa [[HonshūTokio]]n, [[KyūshūOsaka]]ssan ja [[ShikokuKobe]]ssan suurissa palopommituksissa. [[Iwo Jima]]n ja [[Okinawa]]n saarten valtaamisen jälkeen Yhdysvallat laati suunnitelman Japanin maihinnoususta, joka nimettiin [[operaatio Downfall]]iksi. Operaatio Downfall kuitenkin peruuttiin, koska yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset tiedemiehet kehittivät [[Manhattan-projekti]]ssa maailman ensimmäisen atomipommin. [[Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset|Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset]] ja Neuvostoliiton hyökkäys Japanin joukkoja vastaan [[Mantšuria]]ssa painostivat Japanin hallituksen hyväksymään [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksen]] ehdot. 15. elokuuta 1945 Japanin hallituksen valtuutetut allekirjoittivat ehdottoman antautumissopimuksen Yhdysvaltain laivaston sotalaivantaistelulaivan [[USS Missouri (BB-63)|USS ''Missourin'']] kannella. Japanin antautuminen päätti toisen maailmansodan. Toinen maailmansota oli kallein konflikti Yhdysvaltain historiassa ja puoli miljoonaa yhdysvaltalaista uhrasi henkensä siinä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = David R. Francis | Nimeke = More costly than "the war to end all wars" | Osoite = http://www.csmonitor.com/2005/0829/p15s01-cogn.html | Ajankohta = 29. elokuuta 2005 | Julkaisija = The Christian Science Monitor | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Uuden maailmansodan estämiseksi sodan voittajavaltiot perustivat 24. lokakuuta 1945 maailmanlaajuiseksi rauhanjärjestöksi [[Yhdistyneet kansakunnat]]. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin Yhdysvalloissa: sen [[Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja|peruskirja]] allekirjoitettiin San Franciscossa ja sen päämaja sijaitsee New Yorkissa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Milestones: 1945–1952 | Osoite = http://history.state.gov/milestones/1945-1952 | Ajankohta = | Julkaisija = Office of the Historian | Viitattu = 11. elokuuta 2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvalloista tuli yksi [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]n viidestä pysyvästä jäsenmaasta ja täten vaikutusvaltainen tekijä maailmanpolitiikassa.
 
== Kylmä sota ==
 
{{Pääartikkeli|[[Kylmä sota]]}}
Rivi 129:
[[Tiedosto:Buzz salutes the U.S. Flag.jpg|thumb|250px|Yhdysvaltain avaruusohjelman [[Apollo 11]] toi ensimmäiset ihmiset kuun pinnalle vuonna [[1969]].]]
 
Toinen maailmansota mullisti ratkaisevasti Yhdysvaltain poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisenmaailmanpoliittisen aseman. Euroopan infrastruktuurin lähes totaalinen hävitys, suunnaton taloudellinen velkaantuminen, emämaistaentisten erkaneidenAfrikan ja Aasian siirtomaiden itsenäistyminen jasekä miljoonat sodassa menehtyneetkuolleet eurooppalaiset aiheuttivat Euroopan kansakuntien, erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan, vaikutuksen loppumisen maailmanpolitiikassa. Yhdysvallat oli sen sijaan selvinnyt sodasta ilman vakavia tuhoja lähes täysin. Pitkään kestänyt sotatila johti teollisuuskasvuun ja teknologisiin läpimurtoihin, mikä teki Yhdysvalloista poliittisesti ja taloudellisesti vakaimman valtion sodanjälkeisessä maailmassa. Euroopassa Yhdysvallat valvoi kapitalistisen [[Länsi-Saksa]]n perustamista Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan miehitysvyöhykkeille ja kustansi [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopan]] maiden jälleenrakentamisen [[Marshall-apu|Marshall-avulla]]. Yhdysvallat sai [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] liittolaisen vuonna [[1947]] perustetusta [[Israel]]in valtiosta. Kaakkois-Aasiassa Yhdysvallat perusti miehityshallinnon Japaniin, josta tuli demokraattinenparlamentaarinen oikeusvaltiodemokratia ja vuoden 1952 [[San Franciscon sopimus|San Franciscon sopimuksen]] jälkeen Yhdysvaltain tärkeä liittolainen. Neuvostoliitto kuitenkin toipui sodan tuhoista, teki [[ItäKaakkois-Saksa]]sta ja miehitetyistä [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maista kommunistidiktatuureja ja alkoi kilpailla Yhdysvaltain kanssa maailmanherruudestaAasiassa. Kapitalistisen Yhdysvaltain ja kommunistisen Neuvostoliiton maailmanpoliittiset vaikutukset ja vihamielisyydet johtivat [[kylmä sota|kylmäksi sodaksi]] kutsutulle aikakaudelle, joka dominoi maailmanpolitiikkaa [[1990-luku|1990-luvun]] alkupuoliskoon saakka. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteet eivät olleet jatkuvasti vihamieliset vaan maiden suhteet kiristyivät ja lievittyivät kausittain, mutta kapitalismin ja kommunismin kilpailu oli aina läsnä kylmän sodan politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa. Vuonna 1949 Yhdysvallat perusti [[Pohjois-Atlantin liitto|Pohjois-Atlantin liiton]] eurooppalaisten liittolaistensa sotilasliitoksi. Neuvostoliitto puolestaan perusti [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]].Molemmilla [[supervalta|supervalloilla]] oli hallussaan [[ydinase]], jolla voitiin tuhota ihmiskunta sukupuuttoon [[ydinsota|ydinsodassa]]. Yhdysvallat otti käyttöön kaksi [[antikommunismi|antikommunistista]] linjausta Neuvostoliiton vallan rajoittamiseksi: [[Trumanin oppi|Trumanin opin]] ja [[George F. Kennan]]in [[patoamispolitiikka|patoamispolitiikan]].
 
Yhdysvallat edusti maailmassa kapitalismia ja markkinataloutta, jota vastassa oli Neuvostoliiton sosialismi ja suunnitelmatalous. Neuvostoliitto toipui toisen maailmansodan tuhoista, teki [[Itä-Saksa]]sta ja miehitetyistä [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maista kommunistidiktatuureja ja alkoi kilpailla Yhdysvaltain kanssa maailmanherruudesta. Kapitalistisen Yhdysvaltain ja kommunistisen Neuvostoliiton maailmanpoliittiset vaikutukset ja vihamielisyydet johtivat [[kylmä sota|kylmäksi sodaksi]] kutsutulle aikakaudelle, joka dominoi maailmanpolitiikkaa 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen saakka. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteet eivät olleet jatkuvasti vihamieliset vaan maiden suhteet kiristyivät ja lievittyivät kausittain, mutta kapitalismin ja kommunismin kilpailu oli aina läsnä kylmän sodan politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa. Vuonna 1949 Yhdysvallat perusti [[Pohjois-Atlantin liitto|Pohjois-Atlantin liiton]] sotilasliitoksi Kanadan ja eurooppalaisten liittolaistensa kanssa. Neuvostoliitto puolestaan perusti [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] ja räjäytti ensimmäisen ydinpomminsa. Molemmilla [[supervalta|supervalloilla]] oli hallussaan [[ydinase]], jolla voitiin tuhota ihmiskunta sukupuuttoon [[ydinsota|ydinsodassa]]. Yhdysvallat otti käyttöön kaksi [[antikommunismi|antikommunistista]] linjausta Neuvostoliiton vallan rajoittamiseksi: [[Trumanin oppi|Trumanin opin]] ja [[George F. Kennan]]in [[patoamispolitiikka|patoamispolitiikan]].
Kylmän sodan ensimmäinen konflikti oli vuosien 1950–1953 [[Korean sota]], joka alkoi Neuvostoliiton tukeman [[Pohjois-Korea]]n hyökkäyksestä [[Etelä-Korea]]n puolelle. Yhdysvallat tuki Etelä-Korean hallitusta ja johti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisiä joukkoja, mutta Kiinan astuminen sotaan Pohjois-Korean puolelle ja Yhdysvaltain joukkojen komentajan kenraali [[Douglas MacArthur]]in ehdotus tehdä ydinasehyökkäys Kiinaa vastaan uhkasivat laajentaa sodan [[Korea]]n ulkopuolelle. Vuonna 1953 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin toisen maailmansodan länsiliittoutuneiden entinen ylikomentaja [[Dwight D. Eisenhower]], jonka virkakauden ensimmäisiä ulkopoliittisia tapahtumia oli Korean sodan päättyminen aselepoon. Eisenhowerin kaudella [[Havaiji]]n erityisalue äänesti liittymisestä Yhdysvaltain 50. osavaltioksi vuonna 1959, ulkoministeri [[John Foster Dulles]]ista tuli Yhdysvaltain antikommunistisen politiikan keulakuva ja Yhdysvallat teki tiedustelupalvelun [[CIA]]:n avulla kylmän sodan ensimmäiset sotilaalliset interventiot [[Iran]]in ja [[Guatemala]]n hallitusten kaatamiseksi. Läpi [[1950-luku|1950-luvun]] Yhdysvallat koki vahvan talouskasvun ja [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] jakson. Yhdysvallat myös kohosi maailman johtavaksi kulttuuriseksi tekijäksi [[Hollywood]]in elokuvateollisuuden ja [[rock and roll]] -musiikin kautta: esimerkiksi [[John Wayne]], [[Marilyn Monroe]] ja [[Elvis Presley]] kuuluivat aikansa suosituimpiin ja menestyneimpiin viihdetaiteilijoihin. ▼
 
▲Kylmän sodan ensimmäinen konflikti oli vuosien 1950–1953 [[Korean sota]], joka alkoi Neuvostoliiton tukeman [[Pohjois-Korea]]n hyökkäyksestä [[Etelä-Korea]]n puolelle. Yhdysvallat tuki Etelä-Korean hallitusta ja johti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisiä joukkoja, mutta Kiinan astuminen sotaan Pohjois-Korean puolelle ja Yhdysvaltain joukkojen komentajan kenraali [[Douglas MacArthur]]in ehdotus tehdä ydinasehyökkäys Kiinaa vastaan uhkasivat laajentaa sodan [[Korea]]n ulkopuolelle. Vuonna 1953 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin toisen maailmansodan länsiliittoutuneiden entinen ylikomentaja [[Dwight D. Eisenhower]], jonka virkakauden ensimmäisiä ulkopoliittisia tapahtumia oli Korean sodan päättyminen aselepoon. Eisenhowerin kaudella [[Havaiji]]n erityisalue äänesti liittymisestä Yhdysvaltain 50. osavaltioksi vuonna 1959, ulkoministeri [[John Foster Dulles]]ista tuliedusti Yhdysvaltain antikommunistisenantikommunisista politiikan keulakuva jaulkopolitiikkaa, Yhdysvallat teki tiedustelupalvelun [[CIA]]:n avulla kylmän sodan ensimmäiset sotilaalliset interventiot [[Iran]]in ja [[Guatemala]]n hallitusten kaatamiseksi ja [[Havaiji]]n erityisalue äänesti liittymisestä Yhdysvaltain 50. osavaltioksi vuonna 1959. Läpi [[1950-luku|1950-luvun]] Yhdysvallat koki vahvan talouskasvun ja [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] jakson. Yhdysvallat myös kohosi maailman johtavaksi kulttuuriseksi tekijäksi [[Hollywood]]in elokuvateollisuuden ja [[rock and roll]] -musiikin kautta: esimerkiksi [[John Wayne]], [[Marilyn Monroe]] ja [[Elvis Presley]] kuuluivat aikansa suosituimpiin ja menestyneimpiin viihdetaiteilijoihin.
Vuonna 1960 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin katolilainen ja suhteellisen nuori [[John F. Kennedy]], joka Neuvostoliiton johtajan [[Nikita Hruštšov]]in kanssa vältti maailman luisumisen ydinsotaan vuoden 1962 [[Kuuban ohjuskriisi]]ssä. [[1960-luku|1960-luvun]] suuria sisäpoliittisia muutoksia oli Yhdysvaltain [[afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisten]] kansalaisoikeuksien tunnustaminen. Kansalaisoikeusliikkeen keulakuvaksi nousi baptistipastori [[Martin Luther King, Jr.]], joka palkittiin [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnolla]]. Mustalle väestölle myönnettiin täydet kansalaisoikeudet ja etelävaltioiden rasistiset [[Jim Crow -lait]] kumottiin, mutta King salamurhattiin vuonna 1968. Neuvostoliiton ensimmäisen tekokuun [[Sputnik 1]]:n laukaisu järkytti tekniseen ylivoimaansa luottaneita yhdysvaltalaisia.<ref name="aamulehti"/> Vuonna 1969 [[avaruuskilpa]] huipentui Yhdysvaltain avaruushallinnon [[NASA]]:n [[Apollo 11]] -lentoon, joka oli ensimmäinen [[miehitetyt avaruuslennot|miehitetty avaruuslento]] [[Kuu]]hun ja toi ihmiskunnan [[ensimmäinen kuukävely|ensimmäistä kertaa vieraan taivaankappaleen pinnalle]]. Kennedy oli ilmoittanut päämääräkseen kuulennon, mutta hän ikinä elänyt tarpeeksi pitkälle nähdäkseen tapahtumaa, koska hänet [[John F. Kennedyn salamurha|salamurhattiin]] Dallasissa Texasissa vuonna 1963. Kennedyn salamurha jätti syvän järkytyksen Yhdysvaltain yhteiskuntaan. Presidentti [[Lyndon B. Johnson]] sääti kansallisen sairausvakuutuslain ja kumosi lopullisesti valkoisten ja mustien yhdysvaltalaisten [[rotuerottelu]]n.▼
 
▲Vuonna 1960 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin katolilainenkatolilaisen ja[[Kennedyn suhteellisen nuoriklaani]]n [[John F. Kennedy]], joka Neuvostoliiton johtajan [[Nikita Hruštšov]]in kanssa vältti maailman luisumisen ydinsotaan vuoden 1962 [[Kuuban ohjuskriisi]]ssä. [[1960-luku|1960-luvun]] suuria sisäpoliittisia muutoksia oli Yhdysvaltain [[afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisten]] kansalaisoikeuksien tunnustaminen. Kansalaisoikeusliikkeen keulakuvaksi nousi baptistipastori [[Martin Luther King, Jr.]], joka palkittiin [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnolla]]. Mustalle väestölle myönnettiin täydet kansalaisoikeudet ja etelävaltioiden rasistiset [[Jim Crow -lait]] kumottiin, mutta King salamurhattiin vuonna 1968. Neuvostoliiton ensimmäisen tekokuun [[Sputnik 1]]:n laukaisu järkytti tekniseen ylivoimaansa luottaneita yhdysvaltalaisia.<ref name="aamulehti"/> Vuonna 1969 [[avaruuskilpa]] huipentui Yhdysvaltain avaruushallinnon [[NASA]]:n [[Apollo 11]] -lentoon, joka oli ensimmäinen [[miehitetyt avaruuslennot|miehitetty avaruuslento]] [[Kuu]]hun ja toi ihmiskunnan [[ensimmäinen kuukävely|ensimmäistä kertaa vieraan taivaankappaleen pinnalle]]. Kennedy oli ilmoittanut päämääräkseen kuulennon, mutta hän ikinä elänyt tarpeeksi pitkälle nähdäkseen tapahtumaasitä, koska hänet [[John F. Kennedyn salamurha|salamurhattiin]] Dallasissa Texasissa vuonna 1963. Kennedyn salamurha jätti syvän järkytyksen Yhdysvaltain yhteiskuntaan. Presidentti [[Lyndon B. Johnson]] sääti kansallisen sairausvakuutuslain ja, kumosi lopullisesti valkoisten ja mustien yhdysvaltalaisten [[rotuerottelu]]n ja sai Tonkininlahden päätöslauselmassa valtuudet torjua kommunistinen aggressio Kaakkois-Aasian maissa sotilaallisin keinoin.
 
[[Tiedosto:Reagan and Gorbachev hold discussions.jpg|thumb|left|250px|Yhdysvaltain presidentti [[Ronald Reagan]] ja Neuvostoliiton johtaja [[Mihail Gorbatšov]] vuonna [[1985]].]]
 
Presidentti [[Richard Nixon]]in kauden hallitseva ulkopoliittinen ja yhteiskunnallinen ilmiö oli vuosien 1964–1975 [[Vietnamin sota]]. Sodan pitkittynyt kesto, [[My Lain verilöyly]]n kaltaiset yhdysvaltalaisten joukkojen suorittamat [[sotarikos|sotarikokset]] ja vahvavoimakas kansalaisoikeusliike tuhosivat sodan suosion Yhdysvalloissa. Vietnamin sodassa Yhdysvallat menetti noin 58&nbsp;000 sotilasta kaatuneina ennen kuin Yhdysvallat vetäytyi [[Vietnam]]ista.<ref name="aamulehti"/> Vietnamin sodan tappio jätti uuden järkytyksen Yhdysvaltain yhteiskunnassa. Vietnamin sodan aikoihin Yhdysvalloissa syntynyt pasifistinen [[hippiliike|hippikulttuuri]] huipentui psykeedelisen musiikin, huumeiden ja vapaan seksin täyttämiintäyttämään vuoden 1967 ”[[rakkauden kesä|rakkauden kesään]]” vuonna 1967 ja vuoden 1969 [[Woodstock]]-festivaaliin vuonna 1969musiikkifestivaaliin. Nixon ryvettyi[[Watergate-skandaali]]n rikossyytteissä, joiden takia tekihänestä Nixonistatuli ensimmäisen virkakautensa kesken päättäneenjättänyt Yhdysvaltain presidentinpresidentti. Presidentti [[Gerald Ford]] armahti Nixonin syytteistä rikoksiin ja neuvotteli Neuvostoliiton johtajan [[Leonid Brežnev]]in kanssa Euroopan turvallisuudesta [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK-kokouksessa]]. [[1970-luku|1970-luvulla]] Yhdysvallat sukelsi [[stagflaatio]]n kouriin, mikä huipentui [[Jimmy Carter]]in kauden inflaatioon ja massatyöttömyyteen. Carter ei halunnut käyttää presidentin valtaoikeuksia yhtä laajasti kuin edeltäjänsä, joten kommunistit nousivat valtaan muun muassa [[Nicaragua]]ssa ja [[Mosambik]]issa. Yhdysvaltain todellinen mahti sinänsä säilyi 1970-luvun lopullakin, mutta se ei halunnut käyttää sitä täysimääräisesti, vaan kärsi arvovaltatappioita.<ref name="aamulehti"/> Vuonna 1973 intiaanisodat ja intiaanienamerikanintiaanien matala elintaso nousivat puheenaiheiksi [[lakotat|lakotojen]] vallattua [[Wounded Knee]]n kylän. Valtausta seurasi viranomaisten piiritys, jossa kuolihelikopterin kaksitulitus intiaaniakirkkoon helikopterinsurmasi tulituksessakaksi kirkkoonintiaania. Vuonna 1978 [[American Indian Movement]]in jäsenet ja sadat muut intiaanit kävelivät San Franciscosta mantereen poikki Washingtoniin ("The Longest Walk").
 
[[Ronald Reagan]]in kauden talouden liberalisointi käynnisti Yhdysvalloissa uuden kasvun.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = William A. Niskanen | Nimeke = Reaganomics | Osoite = http://www.econlib.org/library/Enc1/Reaganomics.html | Ajankohta = | Julkaisija = Library of Economics and Liberty | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Sisäpolitiikassa Reagan ajoi yritysten sääntelyn vähentämistä ja julkisten menojen leikkauksia. Reagan otti käyttöön aggressiivisen ulkopolitiikan, jossa Yhdysvallat rahoitti antikommunististen sissiliikkeiden toimintaa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, muun muassa [[Angola]]ssa, [[Afganistan]]ssa, [[Mosambik]]ssa ja [[Nicaragua]]ssa. Vuonna 1982 Reaganin hallinto ryvettyi [[Iran-Contra-skandaali]]ssa, jossa Yhdysvallat rahotti Nicaraguan [[contrat|contra]]-sissejä salaisissa asekaupoissa [[Iran]]in kanssa. Reagan määräsi [[Grenadan miehitys|Grenadan miehityksen]] ja [[Yhdysvaltain ilmaisku Libyaan|ilmaiskun]] Libyan sotilaskohteisiin. Vuonna 1983 Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit kiristyivät äärimmilleen: Reagan ilmoitti avaruuteen sijoitettavasta [[Strategic Defense Initiative|ohjuspuolustusjärjestelmästä]], Neuvostoliitto ampui alas [[Korean Airin lento 7|Korean Airin lennon 7]] tappaen Georgian kongressiedustaja [[Larry McDonald]]in ja Nato järjesti kymmenpäiväisen [[Able Archer 83]] -sotaharjoituksen. Reagan tapasi [[Geneve]]ssä ja [[Reykjavik]]issä uuden Neuvostoliiton johtajan [[Mihail Gorbatšov]]in, joka halusi liennytystä lännen kanssa ja alkoi uudistaa Neuvostoliittoa. Vuonna 1987 Reagan piti Berliinissä [[Purkakaa tämä muuri!|puheen]], jossa hän antoi Mihail Gorbatšoville kehotuksen purkaa Berliinin muuri ja vapauttaa itäblokin maat. Ulkopolitiikassa Reagan tavallaan vei loppuun Trumanin kaudella alkaneen kylmän sodan ajatuksen.<ref name="aamulehti"/> Reaganin kauden lopussa kommunismin valta rapistui Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitto päätyi talousahdinkoon.
 
[[RonaldVuonna Reagan]]in1989 kaudenYhdysvaltain taloudenja liberalisointiNeuvostoliiton käynnistivälinen Yhdysvalloissakylmä uudensota kasvun.<ref>{{Verkkoviitekoki |poliittisen Tekijä = William A. Niskanen | Nimeke = Reaganomics | Osoite = http://www.econlib.org/library/Enc1/Reaganomics.html | Ajankohta = | Julkaisija = Library of Economics and Liberty | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Reaganin kaudella kommunismin valta rapistuimullistuksen Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitto päätyi talousahdinkoon. ReaganKaikki ottiitäblokin käyttöönkommunistidiktatuurit aggressiivisen antikommunistisen ulkopolitiikan jaluhistuivat [[PuraItä-Euroopan tämävallankumoukset muuri!1989|haastoivallankumouksissa]] Neuvostoliitonja johtajanItä-Eurooppaan [[Mihailvalittiin Gorbatšov]]inuudet Berliinissä vuonnademokraattiset 1987hallitukset. UlkopolitiikassaBerliinin Reaganmuuri tavallaanmurtui veija loppuunmolemmat TrumaninSaksat kaudellayhdistyivät alkaneensuvereeniksi kylmän sodan ajatuksen.<ref name="aamulehti"/> Vuonna 1989 itäblokin kommunistidiktatuurit romahtivat ja perustivat uudet demokraattiset hallituksetvaltioksi. Vuonna 1990 presidentti [[George H. W. Bush]] ja Gorbatšov tapasivat [[Malta]]lla ja julistivat kylmän sodan päättyneeksi. VuodenPian Maltan huippukokouksen jälkeen Varsovan liitto lakkautettiin ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti valtansa. Neuvostoliitto ei kestänyt Gorbatšovin uudistuspolitiikkaa, joten vuoden 1991 joulukuussa Gorbatšov julisti[[Neuvostoliiton hajoaminen|hajotti]] Neuvostoliiton lakanneeksi,itsenäisiksi mikätasavalloiksi. Neuvostoliiton romahdus jätti Yhdysvallat maailmanvoimakkaimmaksi valtioksi johtavaksimaailmanlaajuisessa poliittiseksipoliittisessa, taloudelliseksitaloudellisessa, sotilaalliseksisotilaallisessa ja yhteiskunnalliseksiyhteiskunnallisessa tekijäksivallassa. Vuonna 1992 presidentti Bush julisti neljännessä [[Kansakunnan tila -puhe]]essaan kommunismin kuolleeksi ja Yhdysvallat kylmän sodan voittajaksi.
 
==Kylmän sodan jälkeen==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_historia”