==Godwinin laki==
Natsikorttiin liittyy läheisesti niin sanottu "'''Godwinin laki",'''. jokaSe on [[Internet|Internet-]]kulttuurissa (– erityisesti [[Uutisryhmät|uutisryhmissä]]) – käytetty nimitys ajatukselle[[maksiimi]]lle, jonka mukaan yksittäisessäyksittäisen nettikeskustelussa senverkkokeskustelun laajentuessa, ennemmin tai myöhemmin joku mainitsee Adolf Hitlerin tai natsit, (eli kuvaannollisesti ”vetää esiin Hitler-” tai ”natsikortin”)natsikortin”.
Alkuperäinen määritelmä [[Jargon File]] Filessässä Godwinin laille on:
{{sitaatti|Verkossa käytävän keskustelun pitkittyessä todennäköisyys sille, että joku esittää vertauksen natsismiin tai Hitleriin, lähenee arvoa 1|http://www.science.uva.nl/~mes/jargon/g/godwinslaw.html}}
[[Tiedosto:Mike Godwin at Wikimedia 2010.jpg |thumb|Mike Godwin]]
Käsitteen keksi amerikkalainenyhdysvaltalainen lakimies Mike Godwin vuonna 1990 havaittuaan verkon keskusteluryhmissä olevan niin paljon natsivertauksia, että niistä oli kehittynyt [[meemi]]. Godwin päätti harjoittaa meemimuuntelua (vertaa [[geenimuuntelu]]) luomalla vastameemiksi Godwinin lain ja alkamalla ahkerasti siteerata lakia verkkokeskusteluissa. Hänen yllätyksekseen vastameemi tarttui internet-kulttuuriin ja pian muutkin verkkokeskustelijat viittasivat siihen.<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Godwin, Mike |Nimeke=Meme, Counter-meme |Ajankohta=1994 |Osoite=http://www.wired.com/wired/archive/2.10/godwin.if_pr.html |Julkaisija=Wired |Luettu= 6. elokuuta 2006}}</ref>
Lisäksi meemi alkoi muuttua kun muut internetkansalaisetinternet-aktiivit täydensivät sitä omilla [[Korollaari|korollaareillaan]]:
* Morganin korollaari Godwinin lakiin: ”Heti natsivertauksen tapahduttua joku aloittaa natsikeskustelun alt.censorship -ryhmässä.”
* Sircarin korollaari: ”Jos [[Usenet|Usenet-]]keskustelu sivuaa homoseksuaalisuutta tai [[Robert A. Heinlein|Heinleinia]], mainitaan natsit tai Hitler kolmen päivän sisällä.”
== Kritiikki ==
Godwinin lainlaki mukaanymmäretään yleensä siten, että natsikortin käyttäjiä ei pidä ottaa vakavasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö kortin käyttäjät koskaan puhuisi totta. Godwinin lakiin viittaaminen voi myös olla argumentointivirhe [[Argumentum ad hominem]] esimerkiksi silloin, kun kortin käyttäjä väittää suoraan vastapuolta natsiksi. Lisäksi Reason-aikakauslehden vuoden 2005 artikkelin kirjoittaja väittää, että Godwinin lakia käytetään usein väärin hyväksyttävienkin vertailujen kumoamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Weigel, David | Ajankohta = 14.7.2005 |Nimeke=Hands Off Hitler!: It's time to repeal Godwin's law | Osoite = http://www.reason.com/news/show/32944.html | Julkaisija = Reason | Viitattu = 13. marraskuuta 2007}}</ref>.
== Lähteet ==
|